Lisää robotteja – lisää työllisyyttä

Teollisuuden koneiden ja työkalujen tehokasta ja kestävää käyttöä tutkitaan jatkuvasti, ja tutkimusten tuloksia myös hyödynnetään niin käyttäjien kuin kehittäjien parhaaksi. Myös uuden tekniikan ja uusien työmenetelmien vaikutus työolosuhteisiin ja työntekijöiden osaamistarpeisiin on suosittu ja hyödyllinen tutkimuskohde.

Näitä asioita tutkitaan kaikilla tekniikan alueilla, ja kiinnostus tutkimusten tuloksia kohtaan on aitoa ja laajaa. Kaikki haluavat tuotantomenetelmien olevan kestäviä, turvallisia ja kilpailukykyisiä, koska yritysten kilpailukyky ja työpaikkojen säilyminen ovat niistä kiinni.

Automaation, erityisesti robotiikan alueella, tutkitaan tavan takaa myös uuden tekniikan vaikutusta työllisyyteen. Onhan automaatio määritelmällisestikin koneen tai prosessin toimintaa ilman ihmisen osallistumista. Uusien teknologioiden on ajateltu syrjäyttävän käsin tehtävää työtä ja aiheuttavan työttömyyttä. Teknologisen kehityksen on myös esitetty lisäävän korkeasti koulutettujen tuottavuutta ja kasvattavan siten tuloeroja.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Massachusetts Institute of Technology MIT ja työn ja talouden tutkimuslaitos Labore julkaisivat juuri yhden tätä koskevan tutkimuksen. Tulos: Robotit eivät ole Suomen teollisuusyrityksissä tuhonneet työpaikkoja vaan johtaneet työllisyyden kasvuun. Uuden teknologian käyttöönotto ei ole lisännyt myöskään korkeasti koulutettujen osaajien osuutta teollisuuden työpaikoilla, eikä siten syrjäyttänyt matalammin koulutettuja. Teknologinen kehitys ei siis väistämättä vie työpaikkoja ja lisää eriarvoisuutta.

Robotti-investointien tarkoitus nimenomaan on lisätä investoivien yritysten kilpailukykyä ja arvoa muihin yrityksiin verrattuna. Yhtälö on yksinkertainen. Tuottavuus kasvaa, toiminta laajenee ja työllisyys paranee. Investoinnit ja kehittämisen laiminlyövien yritysten kohdalla tilanne on tietysti toinen. Samoin koulutuksen idea on parantaa ihmisten tuottavuutta ja arvoa työmarkkinoilla kouluttamattomiin verrattuna. Pitäisikö siis samalla kun kyseenalaistetaan investointien myönteiset vaikutukset tuomita koulutuksen kielteiset vaikutukset kouluttamattomien työllistymiseen?

– Tutkimuksemme tulokset poikkeavat merkittävästi kansainvälisestä keskustelusta, ja syy siihen on nimenomaan se, miten teknologioita hyödynnetään suomalaisyrityksissä, toteaa väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä.

Tutkimuksissa on usein pohdittu aihetta tulevaisuuden näkökulmasta, eikä ole tarkasteltu täsmällisesti yritysten tämän hetken teknologian käyttöä tai työntekijöiden koulutusta. Suomalaiset teollisuusyritykset käyttävät uutta teknologiaa pääsääntöisesti parantamaan kilpailukykyä ja yritysten kasvua, eivätkä vähentämään työntekijöitä kustannussäästösyistä. Koneinvestoinnit on yrityksissä kohdistettu uusien tuotteiden joustavampaan valmistukseen sekä laadun ja toimitusvarmuuden parantamiseen.

– On puhuttu paljon siitä, miten robotit tappavat työpaikat. Yritysten näkökulmasta investoinnit kuitenkin harvoin kohdistuvat ainoastaan työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Uudet teknologiat vaativat uusia taitoja ja yritykset tyypillisesti kouluttavat nykyiset työntekijänsä käyttämään laitteita, sen sijaan, että vaihtaisivat työntekijät uusiin korkeasti koulutettuihin, toteaa Etlan tutkija Johannes Hirvonen.



Yaskawalla käytännön kokemukset robotisoinnista ja sen vaikutuksista ovat aivan samanlaisia kuin tutkijoiden havainnot. Yritykset, jotka investoivat robottijärjestelmiin, yleensä kasvavat, rekrytoivat ja menestyvät liiketoiminnassaan.

Menestyvät ja investoivat yritykset investoivat myös henkilökuntaansa, koska automaattisistakaan koneista ei saada täyttä hyötyä ilman ammattilaisia, jotka tuntevat yrityksen tuotannon kuin omat taskunsa.

Robotti-investointien yhteydessä toimittajan tarjoamaan koulutukseen tulevat yleensä ne työntekijät, jotka tekivät samaa työtä ennen investointia. Robottien operaattoreina heidän ammattitaitonsa on aivan yhtä tärkeä menestystekijä yritykselle kuin aikaisemminkin. Robotin avulla sitä vain hyödynnetään tuottavammin, ergonomisemmin ja kaikin puolin tyylikkäämmin kuin aikaisemmin.

Kirjoittaja:
Yaskawa Finland Oy
Nina Lehtinen
toimitusjohtaja
www.yaskawa.fi