Hyvä suhdanne on vienyt Suomen taloutta eteenpäin jo monta vuotta, mutta konepajateollisuudessa vasta viimeiset pari vuotta on päästy nauttimaan reilummasta kasvusta. Nyt talousviisaat povaavat jo laman odottavan nurkan takana ja investointeihin odotetaan taas meillä enemmän harkintaa ja pidättyväisyyttä, vaikka samaan aikaan vielä eurooppalaiset konevalmistajat ennustavat talouden jatkuvan aina vuoteen 2022 asti suhteellisen hyvänä.
Viimeisen neljänkymmen vuoden aikana itse olen päässyt seuraamaan konepajoja näköalapaikalta. Aina lamat ja noususuhdanteet ovat tulleet ja menneet ja näin varmaan tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Vain niitten sykli tulee todennäköisesti kiihtymään. Parhaiten ja vähimmillä kolhuilla näistä ovat selvinneet konepajat, jotka ovat määrätietoisesti kehittäneet toimintatapojaan ja prosessejaan jo ajoissa.
Tekninen kehitys on ollut vahvaa
Numeeristen työstökoneiden oletettiin aikanaan mullistavan koko konepajamaailman. Nyt se on tavallista konepajaelämää. Tänään puhutaan työstökoneiden internetistä ja digitalisaatiosta, jotka tulevat entistä yleisemmiksi, tahdomme sitä tai emme. Tämä on vähän sama juttu, kun meillä 2000-luvun alussa oli puhelin taskussa, jolla pystyi soittamaan. Nyt kaikilta löytyy taskusta tietokone, josta voidaan sovellusten avulla hoidella eri asioita. Ilman sitä ei enää tulla toimeen. Vanha sanonta ”ei taistelua voiteta vanhoilla aseilla”, pätee myös konepajapuolella. Parhaiten konepajoista ovat taloudellisesti menestyneet ne, jotka ovat määrätietoisesti tehneet uusinvestointeja, olkoon lama tai noususuhdanne. Työstökonehan ostetaan kuitenkin seuraavaksi 15 vuodeksi. Suomen konepajateollisuuden investoinnit ovat päässeet laman jälkeen vasta vuonna 2017 tasolle, jolloin ne ovat ylittäneet laskennalliset poistot. Tässä on meillä vielä kovasti kirittävää, että konekapasiteetti saadaan modernisoitua ajan tasalle. Suomen työstökonekanta on länsieurooppamaisen mittapuun mukaan edelleen keskimääräistä vanhempaa, eli kilpailemme muita vastaan edelleen vanhemmalla kalustolla.
Alan arvostuksessa parannettavaa
Kun suuret ikäluokat ja ”vanhat rautakourat” siirtyivät eläkkeelle konepajoista muutama vuosi sitten, samalla siirtyi myös paljon hiljaista tietoa ulos yrityksistä. Alalle ei ole vielä tunkua, vaikka kyseessä on tietokoneiden kanssa tehtävä siisti sisätyö ja lähes varma hyvin palkattu työpaikka. Osaavista työstökoneenkäyttäjistä on edelleen huutava pula. Vaikka konepajassa olisi kuinka laadukkaat ja uudet koneet, ei motivoitunutta työntekijää tahdo löytyä. On muodikkaampaa peliyrityksessä koodata pelejä, kuin laatia vaativaa ohjelmaa monimuotoiselle kappaleelle. Saksassa konepajateollisuuden arvostus on perinteisesti korkealla tasolla, koska talous ja autoteollisuus pyörivät niiden ympärillä. Tehokas ja toimiva oppisopimuskoulutus takaa lisäksi, että laadukkaita työntekijöitä saadaan aina riittävästi.
Kansainvälisyyttä kaivataan
Suomalaiset konepajat ovat kautta aikojen toimineet kotimarkkinoilla. Vienti on tapahtunut pääsääntöisesti vain loppukäyttäjien kautta. Tavara on saatu muutenkin kaupaksi. Valitettavasti tilanne on tässä vähän muuttunut vuosien saatossa. Tilanne on eri Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Siellä konepajat näkevät Keski-Euroopan kotimarkkinana, jossa on tilaa ketterälle toimijalle. Suomessa monen konepajan ainut markkinointitoimenpide on osallistua Tampereen Alihankinta-messuille. Kauemmaksi ei uskalleta messuamaan lähteä, vaikka esim. Tekesiltä tai alueellisilta organisaatioilta siihen saisi tukea. Tietotaitoa on, mutta lopullinen siviilirohkeus puuttuu lähteä pois kotialueelta. Nykyisin EU:n alueella konepajalla kaupankäynti on ulkomaille yhtä yksinkertaista kuin myydä tavarat naapurikuntaan.
Konetoimituksista ratkaisumyyntiin
Työstökonekauppa oli 1990-luvulla yleensä pelkkä konetoimitus. Messuilla nähty toimiva kone tilattiin näkemisen perusteella. Muutaman kuukauden päästä kone ilmestyi konepajan lastauslaiturille, jonka jälkeen asentaja kävi asentamassa sen ja suoritti koekäytön. Loput koneenkäytön opettelut ja murheet jäivät asiakkaalle. Joskus kone saatiin nopeasti tuotantoon, toisinaan homma jäi puolitiehen ja kone siirrettiin hiljalleen konepajan peränurkkaan ja sieltä sitten vähitellen ulos tarpeettomana.
Nykyisin työstökoneen hankintaprosessiin myyjä osallistuu monesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja tarjoaa tilanteeseen sopivia teknisiä oivalluksia sekä myös erilaisia rahoitusratkaisuja. Yhdellä monitoimikoneella korvataan nyt useita vanhoja työstökoneita ja työstövaihteita. Ammattinsa osaava työstökoneiden ratkaisumyyjä on kullanarvoinen lenkki koko hankintaprosessissa. Hänen tehtävään on valvoa myös asiakkaan oikeuksia valmistajatehtaaseen päin ja hoitaa kaikki tarvittavat CE-paperit ja reklamaatiot kuntoon koneen luovutuksen yhteydessä, jotta myös viranomaiset ovat tyytyväisiä. Konetoimitukseen nykyisin liittyy usein vastaanottoajo, jossa koneen ominaisuudet käydään asiakkaan luona yhdessä läpi. Jotta uusista työstökoneista saataisiin täysi hyöty mahdollisimman hyvin ja nopeasti, koulutuksen ja opastuksen merkitys on tärkeää, mutta se on valitettavasti ensimmäinen asia, josta hankinnan yhteydessä tingitään.
Näkymät Suomen konepajateollisuudessa ovat edelleen positiiviset, mutta konepajojen tulevien hankintojen on suuntauduttava nykytekniikan jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Asiakkaat vaativat entistä joustavampaa ja tarkempaa tuotantoa, joka saadaan vain moderneilla Suomessa toimivilla työstökoneilla. Korjausvelka on iso, mutta kuitenkin vielä hoidettavissa.
Tekstin kirjoittaja Pekka Virkki on ollut työstökonekaupan myynnin johtotehtävissä Teräskonttorissa ja Index-Traubilla 30 vuotta sekä toimii Teknisen Kaupan Metallityökonejaoston varapuheenjohtaja. Hän siirtyy 1.1.2019 alkaen eläkkeelle.
