Automaatioasteen noston on perinteisesti ajateltu vievän työpaikkoja, mutta totta kuitenkin on, että se on ainoa tapa saada työpaikat säilymään ja jopa lisääntymään Suomessa. Maamme vientiveturit ovat olleet globaalissa kilpailussa mukana aina, mutta viimeisen parin vuosikymmenen aikana myös Suomen alihankintasektori on joutunut mukaan, tahtoi tai ei. Globaalin kilpailun lisääntyminen näkyy selkeästi kotimaisilla alan messuilla, joille on tullut lisää tarjontaa monelta mantereelta. Koska työvoiman hinnalla emme pysty Suomessa kilpailemaan ns. lowcost-maiden kanssa, on meidän löydettävä muita ratkaisuja työpanoksen tuottavuuden kasvattamiseksi. Metallin sopimusvalmistuksessa tuotannon tehokkuuden lisääminen onnistuu ainoastaan tuotantoautomaatiota lisäämällä ja sen prosessien hallinnan tehokkuuden parantamisella. Työvoimakustannus laskee tuottavuuden lisääntyessä ja kilpailukyky kasvaa. Automaatio ei siis vie työpaikkoja, kilpailu vie, jos ei reagoida ajoissa. Suomessa 2010-luku oli automaatioinvestointien osalta vaatimatonta aikaa, ja ero kilpailijamaihin kasvoi. Onneksi nyt 2020-luvulla on alettu investoida tuottavuuteen ja vuonna 2022 teollisuusrobottien investoinnit olivat 9 % korkeammat kuin edellisvuonna (Suomen Robotiikka Yhdistys Ry).
Automaation lisääminen tuotannossa on ainoa keino tuottaa laatua ja varmistaa toimituskyky. Tuotantoprosessien automatisoinnilla saavutetaan vakaampi tuotantoprosessi, jonka kapasiteettia voidaan hallita ennustetusti ja jonka laaduntuottokyky on myös ennustettavissa. Tuotannon prosessien hallintaan tulee tulevaisuudessa voimakkaasti mukaan myös tekoäly. Tekoälypohjaisilla työkaluilla voimme tehostaa esimerkiksi työjonojen hallintaa tai hallita mahdollisia toistuvia virheitä tuotannossa paremmin. Oppivien AI-työkalujen mahdollisuudet ovat merkittäviä tulevaisuuden tuotantoprosessien hallinnassa. Nämä työkalut tulevat olemaan seuraava suuri harppaus, jossa pitää olla mukana säilyttääksemme kilpailukykymme kansainvälisillä markkinoilla. Myös muut investoinnit digitaalisuuteen tulevat kasvamaan. Monet rutiinit pystytään hoitamaan jatkossa ohjelmistorobotiikalla, ja tiedonsiirron rajapintoja tullaan rakentamaan lisää reaaliaikaisen tiedon liikkumista varten.
Automaation lisääminen on edellytys myös kannattavalle kasvulle. Tuottavuuden lisääntyminen nostaa myös kannattavuutta ja toimituskykyä. Toimituskyky on kasvun pohja, ja automaatioasteen nosto tuotannossa vastaa myös työvoiman saatavuuden haasteisiin. Ammattiväestömme vanhenee, eikä uusia ammattilaisia valmistu tarpeeksi teollisuuden tarpeisiin. Työperäisen maahanmuuton avulla olemme onneksi selvinneet tähän asti.
Automaation avulla saavutetaan kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen metallin alihankintasektori palvelee tyypillisesti suomalaisia kone- ja laitevalmistajia, joiden kilpailukyky paranee alihankintaverkoston tehostuessa, mutta tuotannon tehostumisen myötä näillä alihankintayrityksillä löytyy kilpailukykyä myös kansainvälisesti. Tarvitaan vain enemmän panoksia tunnettavuuden lisäämiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Suomi-paviljonkien ja konepajayritysten myyntiedustajien volyymien soisi lisääntyvän eurooppalaisilla alihankinta- ja koneenrakennusmessuilla. Muut siellä jo ovat.
Suomi elää metsästä ja metallista!
Jari Kärkkäinen
Liiketoimintajohtaja
ITA Nordic Oy
