Katse pois kvartaalista

On vuosi 2007, kun istun TKK:n luentosalissa ja kuuntelen dekaanin toteamusta: ”Suurin riski tällä hetkellä on, että te ette valmistu lainkaan, koska joku yritys houkuttelee teidät töihin!”. Vähänpä kukaan tiesi, mitä vuosi 2008 tuo tullessaan ja miten erilaiseksi tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. Tämä oli siihen mennessä 2000-luvun suurin taloudellinen kriisi, mikä vaikutti meidän jokaisen elämään Suomessa. Toki 1.1.2000 käyttöön otetut eurot olivat varsin merkittävä muutos markka-aikaan verrattuna, mutta muutoksen luonne ei ollut niin dramaattinen.

Vuosien 2000–2025 väliin mahtuu monia muitakin mittakaavaltaan valtavia muutoksia, mitkä ovat heiluttaneet talouden kaarnalaivaa puolelta toiselle. Voisi sanoa, että viime vuosina meno ei ole ainakaan rauhoittunut, vaan päinvastoin tapahtumien frekvenssi ja heilunnan amplitudi ovat kasvaneet millenniumin edistyessä. Tämä ei kuitenkaan ole koskaan tarkoittanut sitä, että me Suomessa olisimme vetäytyneet kuoreemme odottamaan sitä parempaa päivää, jolloin kaikki huolet ja murheet olisivat poissa. Olemme aina olleet valmiita kehittämään toimintatapojamme ja investoimaan parempiin tuotantoteknologioihin, jotta olisimme tuloksentekokunnossa talouden kukoistaessa ja tuotteiden liikkuessa.

Jos mietimme 25 vuotta, jonka voisi ajatella olevan myös keskimääräisesti CNC-työstökoneen elinkaari, on täysin selvää, että sellaista aikajännettä ei ole ollut eikä tulekaan, etteikö mitään myrskyjä osuisi matkalle. Meillä suomalaisilla ”pienet haasteet” tuntuvatkin kutittelevan aivojen ytimessä majailevaa sisua, jonka voimalla isommistakin ongelmista on selvitty.

25 vuodessa tapahtuu paljon muutoksia myös tuotantoteknologiassa. Työstökoneet ovat kehittyneet valtavasti ja niistä on tullut monipuolisempia, pidemmälle automatisoituja ja älykkäämpiä. Tämä on meille suomalaisille erittäin hyvä asia, koska samaan aikaan työvoiman saatavuus on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan. Modernit ratkaisut sallivat meille tuotannon, jossa kappaleissa on vähemmän sormenjälkiä ja ihmisten voimavarat on siirretty sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Meillä Suomessa onkin elinehto, että konepajat pysyvät mukana moderneissa ratkaisuissa, jotka sallivat tuotannon pyörittämisen pienemmällä määrällä tekijöitä.

Paras vain verkostoitumalla

Kehitys vie meitä suuntaan, jossa jokainen erikoistuu siihen, mikä oma core business on. Työstökoneiden ja niihin liitettyjen järjestelmien tullessa monipuolisemmiksi konepajojen tulisi keskittyä olemaan parhaita osa- tai kokoonpanovalmistajia. Konetoimittajien tulisi taas erikoistua toimittamaan parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaille. Tietomäärän ja teknologian kehittyessä kukaan ei pysty enää olemaan paras kaikessa, vaan on verkostoiduttava parhaiden kumppaneiden kanssa. Me olemme Wihuri Teknisellä Kaupalla vahvasti mukana tässä kehityksessä Mazakin koneosaamisen ja palveluliiketoimintamme myötä. Meidän palvelulupauksemme asiakkaillemme on, että pidämme huolta heidän työstökoneistansa koko niiden elinkaaren ajan.

Kvartaalitalouden sijaan haluankin ajatella asioita hieman pidemmällä aikajänteellä. Konepajateollisuudessa tehtävien päätöksien tulee olla oikeita siinä hetkessä, mutta myös tulevina vuosina. Ottaen huomioon, että tulevasta ei kukaan varmuudella tiedä, on päätöksenteossa erittäin tärkeää painottaa laadukkaita, monipuolisia ja pitkäikäisiä ratkaisuja, jotka pysyvät markkinoilla pitkään ja pystyvät tukemaan liiketoimintaa myös tulevaisuudessa. Suomalaiselle menestyvälle konepajalle ja konepajateollisuuden palvelutoimittajalle sopiva aikajänne onkin mielestäni mitattava hieman eri tavalla. Erään erittäin menestyneen perheyrityksen keulahahmon suusta kuulinkin ”Meidän kvartaalimme on 25 vuotta”. Tuossa lauseessa piilee iso viisaus siitä, mihin kannattavan liiketoiminnan tulisi perustua: pitkäaikaiseen visioon ja sitä tukevaan strategiaan.

Toivotan kaikille kykyä nähdä riittävän kauas ja rohkeutta tehdä hyviä päätöksiä tänäkin vuonna!