Konedirektiivistä EU koneasetus 20.1.2027: onko muutos pieni, iso vai valtava – riippuu monesta seikasta

Konedirektiivi muuttuu EU koneasetukseksi 20.1.2027, ilman siirtymäaikoja. Onko muutos pieni, iso vai valtava, riippuu siitä, miten koneturvallisuuslainsäädäntö vaikuttaa päivittäiseen tekemiseen. Jos yritys valmistaa yksinkertaisia peruskoneita, vaikutukset pysyvät pienehköinä. Suuria tuotantolinjoja valmistavalle tai modernisointeja tekevälle, ”merkittävän muutoksen” kriteerit täyttävien muutosten tekijöille, koneasetuksen tuomat muutokset voivat olla todella suuria.

Vaikka lakitekstiä on selvennetty ja tiivistetty, artikloiden, sanojen ja sivujen määrä on lähes tuplaantunut, joka indikoi asiassa muuttuneen muukin kuin pelkkä pilkkujen paikka. Eli muutos tässä mielessä on suuri.

”Koneasetus” ja koneasetus – terminologiahaaste

Terminologisesti uudistuksessa piilee hienoinen sudenkuoppa. Voimassa oleva kone­direktiivi on ratifioitu kahdeksi kansalliseksi lainsäädännöksi, joista käytetään kansankielisiä nimityksiä ”Konelaki” ja ”Kone­asetus”. Uusi EU koneasetus on virallisesti koneasetus. Kun puhutaan koneasetuksesta ja koneasetuksesta, syntyy helposti tilanne, missä samalla termillä puhutaan kahdesta eri asiasta. Kuten on jo käynytkin.
Konedirektiivistä käytetään yleisesti lyhennettä MD (Machine Directive) ja uudesta koneasetuksesta MR (Machine Regulation), jotka näyttänee jäävän käyttöön päivittäisessä kirjoituskielessä.

Soveltamisen aloittaminen

Koneasetusta 1230/2023 sovelletaan 20.1. 2027 lähtien ja konedirektiivi 2006/42/EY jää historiaan. Ensimmäisessä EU:n koneasetuksen julkaisussa soveltamispäivä on virheellisesti 14.1.2027, joka on siis väärin. Soveltamisessa ei ole päällekkäisiä ylimenoaikoja ja sovellettavan lainsäädännön vaihtuminen tapahtuu näin ollen vuorokauden vaihtuessa.
Koneasetusta on sovellettu jo noin puolitoista vuotta ilmoitettujen laitosten toiminnan osalta. Tämä ei käytännössä vaikuta ”perinteisten”, ei tyyppihyväksyttävien koneiden valmistajiin.

Mistä uudistuksessa on kyse?

Aika ja tekniikan kehitys sekä digitalisaatio ovat ajaneet konedirektiivin ohi, jonka vuoksi se on päivitetty vastaamaan päivän vaatimuksia.
Lakiteknisesti direktiivi on EU:n lainsäädäntöohje, jolla ohjeistetaan jäsenvaltiota ratifioimaan direktiivi kansalliseksi lainsäädännöksi, kun taas EU-asetus tulee voimaan saman sisältöisenä kaikissa jäsenval­tioissa. Aikoinaan konedirektiivin kansallisessa ratifioinnissa on syntynyt eroavaisuuksia eri EU:n jäsenvaltioiden välillä, jonka vuoksi EU ”eliminoi” tämän kansallisen tulkintojen eroavaisuuksien synnyn laatimalla koneasetuksen. Käytännössä koneasetus tulee voimaan kaikissa EU-maissa samalla hetkellä ja saman sisältöisenä.

Lainsäädäntöä avatessa ”elinkaaripäivityksen” vuoksi, on luonnollista selkeyttää lakitekstiä ja paikata ”valuvikoja”. Näin tässäkin tapauksessa, mm. tekstin selkeyttä ja luettavuutta on huomattavasti parannettu ja useita konedirektiivin vaatimuksia on tarkennettu.
Lainsäädännön valmisteluvaiheessa päi­vityksestä on puhuttu ”kevyehkönä” päivityksenä, joka joiltain osin jopa pitää paikkansa. Käytännössä koneasetus ja voimassa oleva konedirektiivi ovat monelta osin saman sisältöisiä.
Toisaalta koneasetus tuo myös paljon lisää, joista oleellisimpina muutoksina kyberturvallisuus, olemassa olevan koneen merkittävä muutos ja talouden toimijoiden roolien sekä vastuiden selkeämpi määrittely.

Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen

Koneasetuksen taustoituksesta ja rivien välistä on luettavissa, että nykyisin markkinoilla olevien vaatimusten vastaisiin (väärin CE-merkittyjen) koneisiin puuttuminen on ollut haastavaa ja asiaan halutaan tehdä korjausliike. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti valmistajia on saatu huonosti vastuuseen vaatimusten vastaisten koneiden markkinoille saattamisesta tai niiden ai­heuttamista tapaturmista. Kun vastuut on jäänyt pääosin työnantajalle, koneiden valmistajille ei ole syntynyt painetta tehdä asioita oikein.

Useat koneen valmistajat tekevät asiat vaatimusten mukaisesti, mutta löytyy paljon myös niitä, jotka eivät huolehdi koneiden vaatimustenmukaisuudesta lain vaatimalla tavalla. Niille koneiden valmistajille ja maahantuojille, jotka ovat huolehtineet vaatimuksenmukaisen koneen turvallisuudesta oikein, koneasetuksessa ei tämän suhteen ole mitään huolestuttavaa. Ne valmistajat tai maahantuojat, jotka ei syystä taikka toisesta ole tehneet asioita ”by the book”, kannattaa ottaa koneasetuksen voimaan tuleminen vakavasti.

Ylipäätään valalla oleva ”itse itseään valvoen” periaate toimii huonohkosti. Useilla sektoreilla viranomaisvalvontaa on vähennetty ja toimijat valvovat itse itseään. Näin myös pääosin koneiden CE-merkinnän osalta. Tämä osaltaan on edesauttanut väärin perustein CE- merkittyjen koneiden pääsyä markkinoille.

Uuden koneasetuksen lainsäädäntöteksti indikoi ”ongelmaan” havahdutun ja asiaa on korjattu koneasetuksessa. Valmistajien ja talouden muiden toimijoiden roolia on selvennetty sekä viranomaisten ts. markkinavalvonnan roolia on korostettu. Vastuut ja velvollisuudet on toki ollut jo konedirektiivissäkin, mutta kyseisen lainkohdan käytäntöön paneminen on jäänyt hieman ”piippuun”.
Toivottavasti tehdyllä korjausliikkeellä asiaan saadaan parannusta aikaiseksi. Se jää nähtäväksi.

Haasteellinen aikataulu

EU-periaatteiden mukaisesti lainsäädäntöön kirjoitetaan vain oleellisimmat määräykset (NFL periaate / New Aproach) ja lainsääntöä täydennetään muilla määräyksillä, joka koneasetuksen yhteydessä tarkoittaa harmonisoituja standardeja.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkien, n. 800kpl, koneturvallisuutta koskevien standardien uusimista tai minimissään tarkistamista siten, että ne vastaavat lainsäädännön vaatimuksiin ja eivät ristiriidassa koneasetuksen kanssa. Olemassa olevien standardien lisäksi laaditaan joitain uusia standardeja.

Koneasetusuudistuksen vaatima standardipäivitys on valtava työ ja vaikka asian eteen tehdään hartiavoimin töitä, kaikkien standardien päivittyminen 20.1.2027 mennessä ei tule toteutumaan. Kun EU on pyytänyt standardoimisorganisaatioita laatimaan koneasetuksen lain täyttäviä standardeja, pyynnössä on huo­mioitu haasteellinen aikataulu. Standardit tullaan päivittämään kahdessa vaiheessa:

Standardipäivitysten 1. vaihe
Käytännössä olemassa oleville harmonisoiduille standardeille ei tehdä muutoksia tai ne ovat pieniä. Tilanteessa, missä harmonisoitu standardi on ristiriidassa uuden koneasetuksen kanssa, ne kohdat rajataan pois EU:n virallisessa lehdessä olevalla ilmoituksella. Viitetietojen päivityksen aikataulu on 20.1.2026 mennessä.

Standardipäivitysten 2. vaihe
Kaikille standardoimispyyntöä koskeville standardeille tehdään täysi koneasetuksen yhdenmukaistaminen. Käytännössä siis kaikkien 800 kpl:n standardin läpikäynti ja päivitys. Päivitys tulee olla valmis 20.1.2034.

Useissa standardeissa on ollut tekniikan kehittymisen ja tulkintojen selkeyden vuoksi ”elinkaaripäivitystarvetta”. Tästä johtuen tulevissa standardipäivityksissä sisältöä muutetaan muutenkin kuin vain koneasetuksen vaatimusten osalta. Tämä tulee vaikuttamaan koneiden valmistajiin sekä työnantajiin.

Seuraavat kahdeksan vuotta tulee olemaan ahkeraa standardien seurantaa. Kun useille koneiden rakentajille standardien seuranta ja sovittaminen päivittäiseen työhön on nykyäänkin haastavaa, lähivuosina se ei tule ainakaan vähentymään.

Merkittävä muutos

Usein harhaanjohtavasti oletetaan kerran CE-merkityn koneen olevan turvallinen käyttöikänsä loppuun saakka ja koneelle ei tarvitse tehdä turvallisuusparannuksia elinkaaren aikana. Voimassa olevan ”käyttöasetuksen” Vna403/2008 mukaisesti työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää koneen turvallisuustasoa, peilaten ko. hetkellä voimassa oleviin määräyksiin, eli standardeihin.

Jos selvityksessä (riskienarviointi) ilmenee konetta koskevien määräysten muuttuneen ja/tai tekninen kehitys mahdollistaa turvallisempia teknisiä ratkaisuja, kone tulee muuttaa uusien vaatimusten mukaiseksi. Erityisesti tämä on huomioitava tuotannollisia muutoksia tehtäessä.

Eli nykyisen lainsäädännön mukaisesti koneiden turvallisuustasoa on parannettava koko elinkaaren ajan ja kone tulisi saattaa vastaamaan uutta CE-merkittyä konetta niin pitkälle kuin mahdollista. Aina se ei ole mahdollista ja silloin tulisi perustella hyvin, miksi ”päivän tasoon” ei päästä.

Jos asiaa tarkastellaan kansallisesta näkökulmasta, lainsäädäntö ja vaatimukset koneen elinkaarenaikaisesta teknisestä turvallisuuskehityksestä on olemassa. Kyseinen lain vaatimus toteutuu Suomessa huonosti ja ottamatta tarkemmin kantaa koko EU:n tasolla, koneen elinkaariajattelu turvallisuusmielessä tuntuu vieraalta. Ongelma on tunnistettu ja sitä korjataan lainsäädännöllisesti lisäämällä uuteen koneasetukseen uuden määritelmän merkittävä muutos.

Mitä merkittävä muutos tarkoittaa?

Mikäli koneelle tehtävä muutos täyttää merkittävän muutoksen kriteerit, koko kone on uudelleen CE-merkittävä. Tämä tarkoittaa käytännössä samojen toimenpiteiden tekemistä mitä valmistaja on tehnyt CE-merkinnän antamiseksi. Jos sattuisi käymään niin, että valmistaja olisi laiminlyönyt joitain CE-merkinnän vaatimia osa-alueita, koneen muutoksen tekijän tai viimekädessä työnantajan tulee korjata nämä.
Merkittävän muutoksen kriteerit ovat kohtalaisen korkeat ja käytännössä tulee koskemaan pienehköä osaa modernisoitavista koneista. Mutta kun koskee, modernisoijan, saati koneen omistavan työnantajan kyky tehdä CE-merkintä uudelleen, tulee olemaan haastavaa. Jos koneen tekninen tiedosto on käytettävissä, vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen on helpompaa, mutta koska valmistajan ei tarvitse antaa teknistä tiedostoa tilaajalle, ne pääsääntöisesti puuttuvat toimitettavasta dokumentaatiosta.

Esimerkkinä, jos lujuuslaskelmat liittyvät koneen turvallisuuteen ja niitä ei ole saatavilla, ne tulee lähtökohtaisesti laatia uudelleen – riippumatta siitä, onko koneen voimat kasvaneet tai ei. Jos oletetaan, että voimat ovat pysyneet samoina ja tarkastelussa ei ole havaittavissa vaurioita, voitaisiin olettaa, että lujuuslaskelmat ovat ja tulevat olemaan riittävät myös tulevaisuudessa.

Esimerkkitapauksessa koneen lujuuslaskelmien uudelleen tekeminen saattaa olla mahdotonta tai generoida huomattavia kustannuksia, parantamatta oleellisesti turvallisuutta. Merkittävästä muutoksesta on tekeillä oma standardi, joka tulee selventämään koneasetuksen merkittävän muutoksen vaatimuksia.

Kello tikittää ja koneasetuksen soveltamisen aloittaminen on yllättävän lähellä

Ylipäätään lähestyminen H-hetkeä, tulee olemaan haastavaa aikaa, mutta myös mielenkiintoisia. Tietoa ja erilaisia tulkintojen tarkennuksia julkaistaan kiihtyvällä tahdilla.
Kuinka monella koneen valmistajalla, saati työnantajalla on resursseja seurata koneasetuksen aiheuttamaa myllerrystä ja pysyä ajan hermolla? Toivottavasti mahdollisimman mo­nella!