Suomalaisen teknologiateollisuuden suhdanne on pysynyt haastavana, eikä merkkejä tilanteen paranemisesta ole vieläkään näkyvissä. Vaikeudet jatkuvat erityisesti suurimmilla vientimarkkinoilla Euroopassa, jossa talousennusteet ovat edelleen heikentyneet. Keväästä 2024 lähtien teollisuuden tilanteen odotettiin paranevan laskevien korkojen myötä, mutta nämä odotukset eivät ole toteutuneet. Saksan teollisuutta rasittavat korkeat energiakustannukset, autoteollisuuden ongelmat sekä Kiinan kiristynyt kilpailu ja samalla heikentynyt kysyntä. Myös Saksan kustannuskilpailukyky on heikentynyt, mikä lisää haasteita. Yhdysvalloissa talouskasvu on kuitenkin arvioitu aiempaa vahvemmaksi.
Vaikka tilanne on ollut vaikea, laajat irtisanomiset ovat monilla teknologiateollisuuden aloilla toistaiseksi vältetty. Yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta valmistautuakseen tulevaan nousuun. Pitkän aikavälin suunnitelmat tuntuvat pysyvän uomissaan ja uudistumiseen tähtääviä teollisia investointisuunnitelmia on paljon. Yksi mahdollistava tekijä on uusiutuvan energian edullisuus ja yhä parempi saatavuus. Puhtaan energian edistämisen osalta tulee jatkaa valitulla linjalla. Suomen kustannuskilpailukyky on säilynyt suhteellisen vakaana, mutta sen turvaaminen edellyttää jatkossa myös maltillista palkkapolitiikkaa.
Euroopasta vetoapua kasvuun?
Vuoden 2024 EU-parlamenttivaalien jälkeen Ursula von der Leyen valittiin uudelleen Euroopan komission puheenjohtajaksi. Hänen uusissa poliittisissa suuntaviivoissaan korostuvat Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, kestävän kehityksen edistäminen ja digitaalisen muutoksen kiihdyttäminen. Niin sanotulta investointikomissiolta odotetaan aiempaa aktiivisempaa otetta erityisesti talouspolitiikan, kauppasuhteiden ja turvallisuuden alueilla, jotka kytkeytyvät suoraan tai välillisesti myös metalliteollisuuteen.
Puhtaan teknologian kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana Euroopassa ja puolustustarviketeollisuuden vahvistaminen avaa uusia näkymiä. Kokonaisturvallisuutemme kannalta olisi johdonmukaista säilyttää metallien, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden tuotannon toimintaedellytykset Euroopassa ja pitää niihin liittyviä alihankintaketjuja myös strategisesti tärkeinä. Parhaimmillaan tämä tarjoaisi Suomen metalliteollisuudelle merkittäviä uusia tilauksia ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Erikoistuminen, laatu ja kestävyys
Markkinamuutosten ennakointi on tunnetusti haastavaa, mutta suuryritysten näkemyksissä korostuu ympäristövastuullisuus, mikä heijastuu myös heidän alihankintaketjuihinsa. Tuotteiden valmistuksessa erikoistuminen, laatu ja kestävät toimintatavat ovat yhä jatkossakin tärkeitä kilpailuvaltteja, etenkin kun kiinalaisten tavaravirtojen voi odottaa suuntautuvan entistä vahvemmin Euroopan markkinoille. Suomella on vahvat perinteet erikoistumisessa: pienet ja ketterät toimijat ovat onnistuneet tarjoamaan asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja massatuotannon sijasta. Tätä vahvuutta on syytä hyödyntää ja kehittää edelleen kilpailukykymme ylläpitämiseksi muuttuvilla markkinoilla. Katseen tulee olla entistä terävämmin myös strategisessa autonomiassa ja kokonaisturvallisuutta vahvistavissa toimissa. Tarvitsemme toimivia arvoketjuja – ei vain yksittäisten lenkkien onnistumista. Tähän metalliteollisuus tarjoaa erinomaisen pohjan, jota kannattaa edelleen vahvistaa.
Minna Helle
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
