Kuka haluaa puhua Paineilmasta?

Pitkä hiljaisuus, epäröiviä katseita ja vain muutama käsi nousee ylös ”suuressa salissa”. Totta vie myönnettäköön, kun listataan seksikkäitä puheenaiheita, niin paineilma luultavasti paistattelee listan häntäpäässä muiden ei niin kiinnostavien keskusteluaiheiden joukossa.

Miksi sitten paineilmasta ylipäätään pitäisi puhua?

Rakastan tilanteita, joissa stereotyyppinen ajattelu loistaa kirkkaana ja ennakkoluulot ovat läsnä rikottaviksi. Nyt käsi sydämelle ja pyydän sinua hyvä lukija palaamaan ensimmäiseen ajatukseen, kun aloit tätä artikkelia lukemaan. Pitääkö jokin seuraavista sitaateista kutinsa:
• sitä on autojen renkaissa ja ihmisten ja autojen huoltopaikoista yleensä saatavilla
• kesällä sitä tulee lisättyä fillarin renkaisiin
• tehdassaleissa paineilmaa käytetään mm. kappaleiden puhalluksiin yleensä puhdistustarkoitukseen
• ylipäätään sitä tulee tehdasjärjestelmän putkistosta, kun hanan avaa

Kaikki näistä on paikkaansa pitäviä ajatuksia, ja niinhän me itsekin yleensä paineilman kohtaamme – hyvinkin arkisissa tilanteissa. Tästähän voisi nyt innostua latelemaan ”totuuksia” siitä, että ilman paineilmaa ei maailma toimisi, autoilla ei ajettaisi eikä kesällä oltaisi uimapatjan päällä nauttimassa kesälomasta. Autolla ajaminen on monen tekijän summa, joista vain paineilma on yksi käyttöhyödyke monien muiden joukossa. Toimivan tekniikan ja keskimääräistä paremman kuskin lisäksi tarvitaan myös muita käyttöhyödykkeitä kuten: polttoaine, voitelu- ja jäähdytysaineet ja puhdistusaineet.

Paineilma – käyttöhyödyke?

Kyllä, ajatteluketju on liikahtanut eteenpäin ja moni ”konepajaympäristössä” työskentelevä on siitä hyvinkin tietoinen. Paineilma on yksi tärkeimmistä käyttöhyödykkeistä tehdas- ja valmistusympäristössä – varovaisesti arvioituina voidaan puhua jopa toiseksi tärkeimmästä käyttöhyödykkeestä heti sähkön jälkeen. Miksi näin? Hyvin moni tuotantolinja ja -solu on varustettuna työstökoneilla, joissa paineilmalla on kriittinen merkitys (laadukkaalla paineilmalla) työstökoneiden toiminnan kannalta, vaikkakin se puhalluspistoolin ääni on se, joka kaikuu lujiten tehdassalissa. Erään arvion mukaan jopa lähes 50% kaikesta käytetystä paineilmasta käytetään puhallussovelluksissa, joten lieneekö ujellus olevan siis varsin tyypillistä.
Itse nostaisin esille siihen käytettävän sähkön määrän valtakunnallisella tasolla. Hyvin pintapuolisen ja julkisen lähdeaineiston perusteella ilman tieteellistä tutkimusta voidaan arvioida, että lähes jokainen teollisuuslaitos käyttää toiminnassaan paineilmaa. Tilastokeskuksen mukaan, jopa lähes 50 % kaikesta maamme sähkönkulutuksesta käytetään teollisuudessa.


Paineilmaan jopa 10 % kaikesta teollisuuden sähkönkäytöstä

Eurooppalaisella tasolla tehty tutkimus Professori Peter Radgen johdolla (Frankfurt/Main syntynyt 1963) käsitteli mm. paineilman tuottamiseen käytettävän energian määrää sekä potentiaalisia keinoja vähentää paineilman käyttöä ja siihen käytettävää energiaa. Radgen työryhmineen on päätynyt laskelmaan, jossa arviolta 10% kaikesta teollisuuden käyttämästä sähköenergiasta käytetään paineilman valmistamiseen.

Mielestäni määrä on huikea ja nostaa ehdottomasti paineilman käyttöhyödykkeenä podiumille. Suomen kokoisessa valtiossa, joka käytti sähköä vuonna 2019 ennen koronapandemiaa 86 100 GWh, tämä voisi tarkoittaa jopa lähes 4 000 GWh vuosittaista sähkönkäyttöä paineilman valmistamiseen ja jalostamiseen. Lyhyt matemaattinen laskutoimitus antaa vastauksen 4,6 % maamme kaikesta sähkönkäytöstä ”valuu” paineilmakompressorien massiivisten sähkömoottorien pyörittämiseen. Kiitos luojalle, että taajuusmuuttajat on keksitty, joilla on saatu karsittua suuri määrä säätöhä­viöitä pois.


Paineilmavuotoihin lähes 757 GWh vuodessa, jopa 1 % maamme sähkönkulutuksesta

On arvioita ja valistuneita arvauksia siitä, kuinka paljon tehdassaleissa kuuluu tuotannon ulkopuolella turhaa pihinää eli hukkaa. Tällä hetkellä minkäänlaista tutkimustietoa ei ole allekirjoittaneen käsityksen mukaan saatavilla siitä, kuinka paljon tuosta maamme 4,6 % sähkönkulutuksesta valuu paineilma vuotoihin. Vallalla on ajatus, että 10–20 % paineilmaan käytetystä sähköenergiasta kuluisi paineilmavuotoihin. Tämä antaa kuitenkin meille siitä hyvän käsityksen, että kysymys on jostain valtavasta ja asialle on jotain tehtävissä.

Lasketaanko huonelämpötiloja vai korjataanko paineilmavuotoja?

Mennyt talvi on sujunut siinä mielessä paljon paremmin, että pelättyjä sähköverkon osittaisia alasajoja johtuen sähköpulasta ei kohdattu ainakaan tänä vuonna. Olemme kuitenkin kansalaisina saattaneet huomata, kuinka meitä valistettiin laskemaan huonelämpötiloja ja harkitsemaan sähkökiukaan käyttöä tiukan paikan tullen. Olemmeko kuulleet valistusta siitä, että katselmoidaan teollisuuden paineilmavuo­toja ja sitoudutaan niiden korjaamiseen säännöllisesti. Innokkaimmat ovat jo pysäyttelemässä voimalaitoksia, kun vuodot on saatu korjattua ja Motivalta kunniaa luvassa. Suuresti arvostamani liikuntaneuvos ja Pyrintöläisen pääsihteeri Jarmo Hakanen on kirjoituksissaan monesti antanut lukijoilleen komiikan lisäksi hyvän yleiskäsityksen käsittelemiinsä aiheisiin. Komiikan ollessa taitolaji pyrin itse jälkimmäiseen ja päätän mietteeni kysymykseen. Käsi sydämelle, onko käsityksesi paineilmasta laajentunut viimeisen vartin aikana?