Mitä metallien raaka-ainemarkkinoilla tapahtuu?

Stena Recyclingin tuotantolaitoksella Porin Tahkoluodossa sekalaisesta metalliromusta saadaan eroteltua eri metallilaadut omiksi puhtaiksi jakeikseen. Suurin osa jalostuu teräsmurskeeksi (kuvassa), mutta joukossa on myös värimetalleja, kuten kuparia. * Kuva: Valtteri Kantanen

USA:n tuontitullit heiluttivat metallien hintoja alkuvuonna, nyt solmitut kauppasopimukset ovat kuitenkin rauhoittaneet tilannetta. Maailman sähköis­tyminen alkaa näkymään raaka-aineiden kysynnässä.

Kierrätysyritys Stena Recyclingilla seurataan raaka-aineiden markkinaa tiiviisti. Yritys kierrättää konsernin laajuisesti materiaaleja eri teollisuuden aloilta 6,5 miljoonaa tonnia vuosittain ja toimittaa jalostamiaan metalliraaka-aineita niin paikallisiin tarpeisiin kuin valtamerialuksilla maailman markkinoille. Stena Recyclingin metallien liiketoimintapäällikkö Heikki Holopaisen tehtävä on löytää Suomessa syntyvistä tuotannon hukkametalleista ja metalliromuista jalostetuille kierrätysraaka-aineille parhaat myyntikanavat. Haastattelimme Holopaista metalliraaka-aineiden markkinatilanteesta.

USA:n tuontitullien vaikutus hintoihin

Viime aikoina markkinoiden kuumin puheenaihe on Holopaisen mukaan ollut USA:n tuontitullit, jotka aiheuttivat hintojen heiluntaa erityisesti kevään ja alku kesän aikana. Suuri osa kansainvälisestä hyödykekaupasta hinnoitellaan kansainvälisesti USA:n dollareissa, minkä vuoksi myös dollarin kurssimuutokset heijastuvat raaka-aineiden hintoihin.

”Kun USA asetti huhtikuussa tuontitullit kaikille maahan vietäville hyödykkeille ja tavaroille, kaupankäynti vaikeutui ja markkinanäkymät heikentyivät nopeasti. Tämä aiheutti myös Yhdysvaltojen dollarin heikentymisen ja vaikutti tuontitullien lisäksi entistä enemmän myös metalliraaka-aineiden hintojen putoamiseen”, Holopainen selventää.

USA:n tekemien kauppasopimusten johdosta dollarin kurssi on kuitenkin kääntynyt nousuun, ja myös metallien raaka-aineiden hinnat ovat lähentyneet tasoa, jolla ne olivat ennen tullimääräyksiä.

Teräsromun hinnat pudonneet

Keväällä teräsromun hinnat putosivat jyrkästi lyhyen ajan sisällä. Huhtikuun alussa teräsromun hinta päämarkkinoille Turkkiin toimitettuna oli vielä 375 USD/tonni ja alimmillaan hinta kävi noin 320 USD/tonni tasossa. Nykyhetkellä hinta on noin 345 USD/tonni.
Kysyntä teräsromulle on ollut toistaiseksi vakaata, mutta ei aivan huippulukemissa. Loppukesällä kysyntä on perinteisesti heikompaa johtuen Euroopan terästehtaiden vuosittaisista huolloista johtuvista tuotantokatkoksista.

Kuparimarkkinat muutoksessa, kulta ja hopea pitävät pintansa

USA asetti keväällä kuparituotteille 50 % tuontitullit. Tämän vuoksi hinta Euroopan ja USA:n markkinoiden välillä lähti erkautumaan toisistaan aiheuttaen arbitraasitilanteen. Tämä tarkoittaa, että kauppaa käyvät tahot pääsivät hyödyntämään kahden markkinapaikan välistä hintaeroa. Nykyisellään hintaeroa ei juurikaan ole, kun USA poissulki kupariromun 50 % tullista.

Kuparin hinta lähti kesällä nousuun ollen korkeimmillaan 10 000 USD/tonni. Hinta on sittemmin tasaantunut 9 600 USD/tonni tasolle. Tulevaisuudessa kuparia tarvitaan yhä enemmän, kun liikenne sähköistyy ja uusiutuvan energian tuotantoa kasvatetaan. Kysyntään tulee vaikuttamaan myös Kiinan toimet taloutensa elvyttämiseksi. Kiina on maailman suurin kuparin kuluttaja, ja heidän taloutensa elpyessä kuparin kysynnän oletetaan myös kasvavan. Näkymä kuparimarkkinoilla pitkällä aikajänteellä on siis Holopaisen mukaan vahva.

Jalometallien, eli kullan ja hopean hintoihin vaihtelevat maailman tilanteet eivät ole vaikuttaneet – ainakaan negatiivisesti. Yleensä kun muut markkinat laskevat ja ovat myllerryksessä, kullan ja hopean hinnat vain nousevat.

Vihreä siirtymä kasvattaa uudenlaista kysyntää

Maailman sähköistyessä erityyppisten metallien kysyntä kasvaa. Kuparin lisäksi esimerkiksi alumiinia käytetään yhä enemmän energiateollisuudessa sekä elektroniikan ja ajoneuvojen valmistuksessa. Akut ovat mahdollistamassa vihreää siirtymää ja niiden nopea yleistyminen on lisännyt kriittisten raaka-aineiden, kuten koboltin, litiumin ja nikkelin kysyntää. Näiden raaka-aineiden louhinnasta käydään kovaa kilpailua, mutta todellisessa kilpailussa on tulevaisuuden kannalta kyse siitä, että löydämme keinot näiden arvokkaiden metallien talteenottoon.

”Olemme investoineet Stena Recyclingilla tulevaisuuteen rakentamalla Ruotsin Halmstadiin Pohjoismaita palvelevan akkukierrätyslaitoksen, jossa voidaan kierrättää muun muassa ajovoima-akkuja ja elektroniikan litiumioniakkuja. Pystymme kierrättämään sähköauton akun materiaaleista 95 %”, Holopainen iloitsee.

Maailman metalleista vain puolet päätyy kiertoon

Tiukkeneva lainsäädäntö edistää kierrätystä ja kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä. Metallit saadaan kierrätettyä erinomaisesti, ja kierrätetyille raaka-aineille on myös kysyntää. Haasteena on kuitenkin saada käytössämme olevat materiaalit tehokkaasti takaisin kiertoon. Kierrätysaste vaihtelee maanosien ja metallityyppien välillä.

”Metallien kierrättämisessä on edelleen kirittävää, sillä arvion mukaan kiertoon päätyy vain noin 50 % käytöstä poistetuista metalleista. Länsimaat ovat kierrätyksessä edellä, mutta myös täällä kiertoon kuuluvia tuotteita varastoidaan turhan paljon”, liiketoimintapäällikkö Holopainen toteaa. Hänen mukaansa teräs ja alumiini kiertävät metalleista parhaiten – lähes sataprosenttisesti.

Teräs – maailman käytetyin metalli

Terästä tuotetaan maailmalla noin 1900 miljoonaa tonnia vuodessa. Maailman terästuotannosta noin 35 % katetaan kierrätetyllä teräksellä. Terästuotantoa on eniten Kiinassa, mutta oman tuotannon vuoksi raaka-ainevientiä sinne on vain vähän.

Turkki on maailman suurin kierrätysteräksen maahantuoja ja sen tuotannossa käytetään yli 80 % kierrätettyä terästä. Eurooppa tuottaa vientiin eniten kierrätysterästä, josta suurin osa päätyy juuri Turkkiin.

Terästeollisuus aiheuttaa noin 7 % kaikista maailman päästöistä. Kierrätetyn teräksen käyttö vähentää päästöjä 58 % neitseelliseen verrattuna, mutta suunnitteilla olevat uudet tuotantotavat tähtäävät jopa nollapäästöihin. Fossiilitonta vihreää terästuotantoa on suunniteltu alkavaksi Pohjoismaissa lähivuosien aikana, mikä Holopaisen mukaan tulee lisäämään myös raaka-ainevirtoja pohjoiseen.

---

Tiesitkö?
Kierrätetyn teräksen käyttö tuotannossa säästää energiaa noin 73 % verrattuna neitseellisen raaka-aineen käyttöön. Kierrätetyn kuparin käyttö tuotannossa vähentää energiatarvetta jopa 85 % ja vastaava luku alumiini kohdalla on jopa 95 %.

---

Seuraa raaka-ainemarkkinaa!

Stena Recycling julkaisee uutiskirjeessään markkinainfoa, jossa käydään läpi kierrätysmetallien raaka-ainemarkkinan ajankohtaiset asiat liiketoimintapäällikkö Heikki Holopaisen johdolla. Pääset tilaamaan uutiskirjeen täältä: stenarecycling.com/fi/uutiskirje
Löydät Stena Recyclingin verkkosivuilta myös London Metal Exchange (LME) -keskinoteeraushinnat, jotka antavat viitettä hintakehitykselle: stenarecycling.com/fi/metallien-hinnat 

Lähteet: The Bureau of International Recycling (BIR), EuRIC, Stena Metall International, Stena Recycling, Heikki Holopainen