toimitusjohtaja
Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit romahtivat Suomessa 2008–2010 finanssikriisin myötä ja investointiaste on sen jälkeen jäänyt pysyvästi useimpien verrokkimaiden, kuten Saksan, alapuolelle. Työssäni tehdasautomaatioyritys Fastemsissa olen huomannut saman käytännössä. 1990–2000-luvuilla Suomessa oltiin edelläkävijöitä ja investoitiin ennakkoluulottomasti automaation käyttöönottoon. Monet silloin kehitetyt teknologiat siivittivät Fastemsinkin kasvua ja auttoivat yritystä pääsemään kansainvälisille markkinoille. Nyt Fastems on älykkään tehdasautomaation markkinajohtaja maailmanlaajuisesti, mutta ikävä kyllä uusimmat tuottavuutta parantavat teknologiat otetaan käyttöön muualla kuin Suomessa. Havaintojeni mukaan Saksa ja erityisesti BeNeLux-maat ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin ja kilpailukykyä parannetaan ennakkoluulottomilla investoinneilla automaatioon ja tuotantoa tehostaviin ohjelmistoratkaisuihin.
Monesti Suomessa edelleen törmää käsitykseen, että automaatio on jotakin vaikeaa, kallista ja soveltuvaa vain suurien sarjojen valmistamiseen. Automaatioratkaisut ovat kuitenkin kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana huimasti. Nykyisin markkinoilla on tarjolla helposti ostettavia ja käytettäviä ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä tuottavuusparannuksia kun ihmistyö saadaan kohdistettua koneiden panostuksesta ja muista matalan arvonlisän tehtävistä automaattisten tuotantojaksojen valmisteluun ja toiminnan kehittämiseen. Toki Suomestakin löytyy monia valmistavia yrityksiä, jotka ovat jatkaneet automaatioon investoimista ja toiminnan kehittämistä. Nämä yrityksen ovat useimmiten alansa johtavia ja kilpailukykyisimpiä.
Maailmalla tapaamme yhä useammin yrityksiä, jotka ovat opetelleet automaation perusasiat ja haluavat saavuttaa kilpailukyvyn seuraavia askelia. Tällöin mietitään kokonaisten valmistusprosessien integrointia älykkääksi ja ketteräksi valmistusjärjestelmäksi, jossa parhaimmillaan aihiot tuodaan sisään järjestelmän toisesta ja valmiit kappaleet viedään ulos toisesta päästä, ihmisen välissä koskematta. Tyypillisiä automatisoitavia valmistusvaiheita ovat koneiden panostuksen lisäksi kappaleiden viimeistely roboteilla, erilaiset pesut ja pintakäsittelyt, laadunvarmistus mittaamalla ja kuvaamalla sekä koneistustyökalujen hallinta ja kalustaminen koneiden makasiineihin. Mittausvaiheesta voidaan rakentaa takaisinkytkennät koneistusvaiheisiin, jolloin koneistusvaiheen parametreja säädetään adaptiivisesti mittaustulosten perusteella. Tulevaisuuteen katsovien tuotannon suunnittelu- ja simulointiohjelmistojen avulla voidaan varmistaa, että tuotanto ei pysähdy koskaan resurssien puutteeseen vaan ongelmat ratkotaan ennakoimalla.
Erityisesti Yhdysvalloissa on käynnissä vahva, osittain hallinnon tukema tuotannon kotiuttaminen. Kyky vastata halpatyövoiman tarjoamaan kustannusetuun syntyy automaation avulla. Samalla mahdollistetaan sarjakokojen pienentäminen ja tuotteiden nopea kierto asiakkaille ja vapautetaan valmistusketjuun sidottua pääomaa. Laadun ylläpito on myös vaivattomampaa valmistusketjun ollessa omissa käsissä.
Tarve valmistettujen kappaleiden jäljitettävyydelle ja taattu laaduntuottokyky leviävät auto- ja erityisesti lentokoneteollisuudesta muille teollisuuden aloille. Moni valmistava yritys saavuttaa kilpailuetua pystymällä kertomaan tarkalleen koska ja millä laiteyksilöillä kappale on valmistettu ja mitä ohjelmia ja parametreja yksilön valmistamiseen on käytetty. Täydellinen jäljitettävyys edellyttää suurimman virhelähteen, ihmisen, eliminointia kappalelogistiikasta ja sen korvaamista automaatiolla ja ohjelmistoilla. Tavoitteena on kerätä kappaleen valmistamisen mukana sen koko elinkaaren ajan seuraava digitaalinen kaksonen. Kuten eräs lentokonetehtaan tuotantopäällikkö kertoi: ”Aikaisemmin lähettäessämme pakettiautollisen osia, perässä seurasi rekallinen kappaleisiin liittyvää dokumentaatiota. Nyt tieto kulkee digitaalisesti.” Nämä ratkaisut ovat nyt saatavilla kaikenkokoisiin konepajoihin.
Kuten monet valmistavia yrityksiä johtavat ovat huomanneet, alalle on entistä vaikeampaa houkutella tekijöitä ja erityisesti opiskelijoita nuoremmista ikäluokista. Ainoa mahdollisuus houkutella ihmisiä valmistuksen pariin on tarjota käyttöön huippuluokan teknologiat, työkalut ja työolosuhteet. Koneiden ja automaation ohjelmointi ja valvonta ovat tehtävinä kiinnostavampia kuin perinteiset manuaaliset työvaiheet.
Uutiset maailmalta kertovat tuotantotoiminnan hidastumisesta. Saksassa taantuma näyttää todennäköiseltä. Ennemmin tai myöhemmin tämä tulee näkymään myös investointihyödykkeitä vievässä Suomessa. Vaarana on, että investoinnit laitetaan taas jäihin ja kilpailukyky karkaa entistä kauemmas. Laskusuhdanne voi olla viisaille yrityksille myös mahdollisuus. Kun kaikki aika ei mene tuotantoennätysten saavuttamiseen, jää aikaa tuotannon kehittämiseen myös investoimalla. Tulevaisuuteen katsovat, rohkeat yritykset tulevat taantumasta seuraavaan noususuhdanteeseen voittajina. ●
