Laatu voi olla sekä ympäristöteko että keskeinen tekijä teollisuusyrityksen kannattavuudessa. Kestävään kehitykseen panostavat yritykset ovat lopulta niitä, jotka pärjäävät parhaiten myös tuloksellisesti.
Yrityksiä patistetaan koko ajan ottamaan enemmän ja enemmän huomioon ympäristövaikutuksia. Päällimmäisenä puhutaan hiilidioksidipäästöistä, mutta toki vastuullinen ja ympäristöä huomioonottava toiminta on paljon muutakin. Asiakkaat vaativat selvitystä yrityksen vastuullisuudesta tai muutoin sopimukset ja kaupat voivat jäädä saamatta. Monia asia varmasti turhauttaa, ja koetaan sen olevan vain tämän ajan hömpötystä ja turhia lisäkuluja.
Väittäisin kuitenkin, että kestävään kehitykseen panostavat yritykset ovat lopulta niitä, jotka pärjäävät parhaiten. Otan yhtenä esimerkkinä laadun. Laatua ei välttämättä heti mielletä ympäristöteoksi tai ainakin syy–seuraussuhde voi jäädä hämäräksi. Tarkemmin tarkasteltuna kuitenkin huomataan laadun olevan olennainen osa kestävää kehitystä, ympäristötietoutta ja selkeässä yhteydessä yrityksen tulokseen.
Laadukasta tuotetta tai palvelua tehtäessä yleensä keskitytään tekemään asiat mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että tuotteen tai palvelun tekeminen on mietitty, siitä löytyy selkeät ohjeet ja piirustukset sekä suunnitelmat. Näillä vähennetään hukkatyön ja materiaalien määrää, mistä puolestaan ympäristö tykkää. Toki laatuun voidaan ja pitää liittää paljon muitakin asioita, mutta tarkastellaan tässä nyt hukkatyötä ja materiaaleja.
Hukkatyön ja materiaalien määrän vähenemisellä on suora yhteys kannattavuuteen. Mitä pienemmällä materiaali- ja työmäärällä joku asia voidaan tehdä, sitä kannattavampaa se on. Asia ei aina ehkä ole näin helppoa ja suoraviivaista – muutenhan kaikki tekisivät vain laatua ja kaikki menestyisivät. Vai voisiko kyse olla siitä, että laatuun vaikuttavia asioita on niin paljon, ettei jokaisella ole aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia niistä kaikista? Tämä onkin sitten enempi strateginen tai arvokysymys.
Toimintatavat ja järjestelmät ovat voineet vuosien saatossa muotoutua siten, että todellinen laatuun panostaminen vaatisi järjestelmien, laitteiden ja työkulttuurin muutosta. Isoja investointeja siis. Tosin hyvinkin pienillä muutoksilla, esim. nykyaikaistamalla tietojärjestelmät, saadaan panostettua laatutekijöihin: Esimerkiksi siihen, että ei tule hukkaa materiaaleissa, työntekijät tietävät aina mitä tekevät sekä löytävät piirustukset ja ohjeet helposti. Tällöin säästetään työaikaa, asiat tehostuvat kuin luonnostaan ja työkulttuuri muuttuu tarkemmaksi. Tuotantoa järkeistämällä, eli työjonoja hallitsemalla, saadaan taas työhön kuluvaa aikaa ja monesti siis koneen käyttämää aikaa, sähköä ja muita resursseja pienennettyä. Samalla pienentyvät kustannukset ja ympäristölle aiheutuva kuormitus.
Admicom haluaa Adminet-järjestelmällä auttaa asiakasyrityksiään menestymään – ja kuten yllä on kerrottu, sen voi tehdä vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Eivät ehkä asioita, jotka ensimmäisenä yhdistettäisiin esimerkiksi konepaja-asiakkaaseen. ●
Kirjoittaja on kokenut teollisuuden yritystoiminnan asiantuntija, joka on kerännyt kannuksensa vuosien saatossa muun muassa teollisuuden tuotannonohjausjärjestelmien ja yritysjohdon tehtävien parissa. Nykyään hän työskentelee toimialajohtajana Admicom Finland Oy:ssä. Yritys toimittaa asiakkailleen teollisuuden toimialakohtaiset erityispiirteet huomioivaa Adminet-toiminnanohjausjärjestelmää, joka yhdistää tuotannonohjauksen, taloushallinnon sekä tilitoimistopalvelut yhdeksi saumattomaksi ja automatisoiduksi kokonaisuudeksi.
INFO
Jarmo Räihä
Toimialajohtaja
Admicom Finland Oy
