Taina Susiluoto, Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
Harri Leppänen, Toimitusjohtaja, Metallijalostajat ry
Suomen talous nojaa vahvasti teollisuuteen. Vienti, investoinnit ja korkea osaaminen muodostavat perustan hyvinvoinnille, mutta toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut. Geopoliittiset jännitteet, energiamurros, kauppapolitiikan epävarmuus ja teknologinen murros pakottavat katsomaan kasvua uudesta näkökulmasta. Kyse ei ole enää vain kasvun vauhdista, vaan sen kestävyydestä. Kriisinkestävä kasvu on tänä päivänä Suomen teollisuuden elinehto.
Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia globaalit arvoketjut voivat olla. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota ja energiamarkkinoiden voimakas heilunta ovat vaikuttaneet suoraan teollisuuden kustannuksiin, investointeihin ja kilpailukykyyn. Samalla kiristyvä suurvaltapolitiikka haastaa avoimeen maailmankauppaan nojaavan Suomen. Vastaus ei voi olla vetäytyminen tai suojautuminen, vaan kyky sopeutua ja uudistua nopeasti – kriisinkestävällä tavalla.
Kriisinkestävä kasvu rakentuu ennen kaikkea investoinneista. Teollisuus tarvitsee ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön, jossa suuria ja pitkäjänteisiä investointipäätöksiä uskalletaan tehdä myös epävarmuuden keskellä. Tämä edellyttää johdonmukaista teollisuus- ja ilmastopolitiikkaa, toimivaa luvitusta sekä kilpailukykyistä verotusta. Kun säännöt ovat selkeät ja pysyvät, yritykset voivat keskittyä olennaiseen: tuottamaan arvoa, työtä ja vientituloja Suomeen.
Toinen keskeinen tekijä on uudistuminen. Kriisinkestävä teollisuus ei perustu vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen, vaan teknologiseen kehitykseen, digitalisaatioon, vähähiilisiin ratkaisuihin ja teollisten yritysten palveluratkaisuiden kilpailukykyyn ja myyntiin. Ilmastotavoitteet eivät ole teollisuudelle rasite, vaan mahdollisuus kehittää tuotteita ja prosesseja, joille on kasvavaa kysyntää globaalisti. Suomi voi menestyä, jos se on eturintamassa puhtaissa teknologioissa, materiaalitehokkuudessa ja kiertotaloudessa.
Kasvun kestävyys on myös inhimillinen kysymys. Osaava työvoima, toimivat työmarkkinat ja kyky houkutella kansainvälisiä osaajia ovat ratkaisevia tekijöitä. Ilman ihmisiä ei ole teollisuutta eikä kriisinkestävyyttä. Siksi koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työelämän vetovoimaan panostaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.
Kriisinkestävä kasvu ei synny itsestään. Se on tietoisten valintojen, yhteistyön ja pitkäjänteisyyden tulos. Suomen teollisuuden menestys ratkaisee pitkälti koko maan suunnan. Kun teollisuus on vahva, uudistuva ja kriisejä kestävä, myös Suomen hyvinvointi on turvattu.
