Sata vuotta on pitkä aika

Kun isänmaa on sadan vuoden ikäinen, monen järjestön 100-vuotisjuhlat osuvat muutaman vuoden tarkkuudella samaan hahloon. Näin on myös akavalaisen Insinööriliiton laita. Noin 70 000 insinöörin ja tekniikan alan ammattilaisen ammattiliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Juhlavuoden suunnittelu on Insinööriliitossa hyvässä vauhdissa. Pysykää kuulolla ja osallistukaa mahdollisuuksien mukaan juhlavuoden tilaisuuksiin.

Insinööriliitto on koulutuspohjainen ammattiliitto. Ei siis ole sattumaa, että suomalainen insinöörikoulutus täytti sata vuotta muutama vuosi sitten. Insinöörikoulutuksen aloittamisesta oli toki puhuttu jo paljon aikaisemmin 1800-luvun puolella. Sen järkevyyttä kuitenkin epäiltiin. Muun muassa teollisuusmies J.V. Snellman kyseli vuonna 1856, mihin insinöörejä voisi käyttää: ”Voisiko tusinakaan heitä tällä hetkellä saada paikkaa, löytää työtä tai ansaita elatuksensa?”

Suomi tarvitsee insinöörejä

Kaikki kunnia Snellmanille, mutta seuraavat 150 vuotta osoittivat valtiomiehen olleen epäilyksineen väärässä. He ovat paitsi elättäneet itsensä olleet myös synnyttämässä maahan tuhansia ja taas tuhansia työpaikkoja ja rakentamassa näin suomalaista hyvinvointia. Voidaan sanoa, että Suomi ei olisi Suomi ilman insinöörejä. Yli sadan vuoden ajan maa on tarvinnut suomalaista insinöörikoulutusta ja insinöörejä ja tarvitsee jatkossakin.

Insinöörikoulutus käynnistyi yli sata vuotta sitten teollisuuden tarpeista. Paperi- ja kutomateollisuus tarvitsi osaajia, samoin koneenrakennus ja sähkötekniikka. Koulutus alkoi Tampereelta ja opinahjo oli kolmen vuosikymmenen ajan ainoa laatuaan Suomessa, kunnes Helsinki ja Turku saivat omat teknilliset opistonsa vuonna 1943.

Insinöörit ovat olleet myös muovaamassa Suomea maatalousyhteiskunnasta eturivin tietoyhteiskunnaksi. Koska insinööreillä ja insinöörikoulutuksella on Suomessa ollut tiivis yhteys kulloinkin vallitsevaan elinkeino- ja työelämään, insinöörit ovat vuosikymmenten varrella antaneet oman, tärkeän panoksensa yritysten menestymiseen. Ammattikunta oli mukana maatalouden koneellistamisessa, rakensivat ja kehittivät suomalaista paperi- ja konepajateollisuutta ja niin edelleen. Myöhemmin insinöörikoulutuksella oli merkittävä rooli, kun Suomessa rakennettiin Nokian johdolla modernin tietotekniikan menestystarinaa.

Työelämän muutokset ovat nopeita

Sadan vuoden aikana valmistuvien insinöörien määrä on räjähtänyt kasvuun.  Kun insinöörikoulutuksen aloittamista seuranneiden 40 vuoden aikana Suomessa valmistui yhteensä noin 1000 insinööriä, nyt maassa on jo yli satatuhatta työikäistä insinööriä. Ja lisää tulee: vuosittain valmistuu noin 5000 uutta insinööriä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa työikäisestä väestöstä noin joka kolmaskymmenes on insinööri.

Insinöörikoulutuksen määrän kasvu ja työelämän muutokset aiheuttavat pientä huolta ammattikunnan edunvalvojissa. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa joudumme Insinööriliitossa J.V. Snellmania mukaillen vakavasti miettimään, riittääkö kaikille valmistuville insinööreille jatkossa työtä ja toimeentuloa? Insinöörien työttömyys on toki ollut laskussa, mutta työelämässä muutokset ovat suuntaan jos toiseenkin nopeita.

Siihen on työelämässä kuitenkin syytä varautua, että työuran aikana syntyy tarvetta kouluttautumiselle. Se voi olla tietojen ja taitojen täydentämistä, muuntokoulutusta tai jopa kokonaan uuden ammatin opettelemista. Muutoksessa menestyminen edellyttää, että koulutusjärjestelmiä kehitetään riittävän ketteriksi vastaamaan elinkeinoelämän ja yksilön tarpeita.

 

Jari Rauhamäki / Insinööriliitto

viestintäpäällikkö