Miten yrityksenne toiminnan ja tuotteiden laatua kehitetään? Vai paraneeko asiat itsestään?

Valitettavasti ei ihan näin, vaikka ajatuksen helppous on houkutteleva. Todellisuudessa valutaan heikompaan suuntaan suhteessa parhaimpiin, mikäli ei olla aktiivisia. Se tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Tämän pitäisi herättää siihen, ettei tyydyttäisi nykytasoon vaan panostetaan huomisen kilpailukykyyn ja ollaan enemmän kunnianhimoisempia. Mitenhän tämä mahtaa onnistua suomalaisella mentaliteetilla?

Toiminnan laadun kehittäminen on valmistaville metalli- ja konepajateollisuuden yrityksille tärkeää ja investointi tulevaisuuteen. Tähän liittyy esimerkiksi tuottavuusnäkökulma (tuotos/panos-suhde), tuotelaatu, henkilöstön työtyytyväisyys, resurssit, myynti, uskottavuus ja vaikkapa asiakastyytyväisyys, sekä moni muu asia. Markkinoilla on kilpailijoita, joita vastaan taistellaan. Toinen on parempi kuin toinen – ”kaveri” tulee takaa ohi ja korjaa pytyn, eli tässä tapauksessa kaupat. Kyseessä on pitkän matkan juoksu, jossa ei ole lopullista maalia, mutta silti voidaan päästä paremmaksi ja ylemmäs, jonne kannattaakin pyrkiä.

Yksittäisillä toimenpiteillä tai koneinvestoinneilla voidaan korjata tekemistä, joskus jopa huomattavasti aikaisempaa paremmaksi. Jatkuva parannus on aina plussaa. Joka tapauksessa olisi tärkeää, että kehitystyössä otettaisiin huomioon myös kokonaisuus. Ei korjata hutiloiden sieltä täältä, vaan mietitään syyt ja seuraukset. Vältetään osaoptimointia, joka voi heikentää lopputulemaa. Pienin askelin jatkuvasti tehokkaammaksi ja paremmaksi. Vastuu tästä ja kokonaisuuden toiminnasta on yrityksen johdolla. Ja mikäli heillä on halu ja motivaatio luoda puitteet ja antaa riittävät resurssit, voidaan päästä vaikka mihin. Pidemmällä aikavälillä voittajat erottuvat.

Omaa tuotantoa omaavien kone- ja metallialan yritysten paremmuutta on näennäisesti helppo vertailla ja tarkastelle esimerkiksi tuotelaadun näkökulmasta. On yleistä, että tuotteita verifioidaan ennen asiakkaalle toimitusta, mutta aina ei riittävästi tai tarpeeksi laadukkaasti. Tehtäisiin esimerkiksi visuaalinen tarkastus, mitataan dimensioita, ainevahvuuksia, kalvon paksuutta tai varmistetaan toiminnallisuus tietyin ennalta sovituin testein. Tässä ollaan perinteisellä tavalla ”ytimessä” varmistamassa laatua. Halutaan todentaa, että tuli sitä mitä suunniteltiin.

Entä sitten, jos kaikki ei olekaan kunnossa? Laatuvirheen tai vian tultua esille mietitään, mikä meni pieleen. Usein kuulee puhuttavan inhimillisestä virheestä syynä, jonka taakse ei todellisuudessa kannattaisi liikaa mennä. Joka tapauksessa, havaittu vika korjataan yleensä nopeasti, todetaan sen aiheutuneen esimerkiksi em. syystä ja uutta putkeen. Huonommassa vaihtoehdossa virheen osoittaa asiakas. Ongelmana on joko toistuvuus tai uudet ennalta arvaamattomat virheet. Olen henkilökohtaisesti nähnyt yli 15 vuotisen työurani aikana, jos jonkinlaista ja molempia, yllä kuvatun kaltaisia tapahtumia. Näitä pystytään kuitenkin vähentämään mm. prosesseja kehittämällä.

Kyse on mm. yrityksen arvoista, toimintatavoista, kulttuurista, osaamisesta, intresseistä sekä johtamisesta. Tavasta tehdä ja toimia, siitä mikä on tärkeää ja mihin panostetaan. Millainen toiminnan laatu organisaatiolla on? Tiivistetysti se on sellainen, joksi se on johdettu. Muutokset tällä alueella, esimerkiksi kulttuurin osalta, eivät ole nopeita mutta mahdollisia ja kannattavia.

On hyvä ymmärtää, että nämä ovat ikään kuin impulsseja, jotka valmistavassa teollisuudessa tiivistyvät lopputuotteeseen ja varsinkin sen vaatimaan työmäärään. Millä panoksella saadaan haluttu lopputulos? Tämä on hyvä tuotannollinen tuottavuushaaste.

Teknisessä laadussa on kyse vaihtelusta ja sen hallinnasta, jossa valmistukseen vaikuttavat tekijät pyritään saamaan kontrolliin. Tällä hallitaan lopputuotetta. Hiottu prosessi tuottaa todennäköisemmin laadukasta, haluttua tulosta. Kyse on tuotos/panos-suhteesta, jonka kehittäminen laadun ohella tulisi siis olla jokaisen valmistavan yrityksen prioriteetti. Mikä kenellekin riittää ylipäänsä nyt ja riittääkö huomenna, sopii kysyä.

Tuotantotoimintaa harjoittavat yritykset, panostakaa toiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Jalkautukaa tuotantoon, miettikää miten tuotteen voi tehdä paremmin, helpommin, edullisemmin, yksinkertaisemmin, toisin. Kehitetään toimintaa tarvittaessa yhdessä.