Kävin juuri erään suuren suomalaiskonepajan juttusilla ja heidän kehityksestä vastaavan henkilön ajatuksia herättänyt kommentti oli, että Suomen konepajateollisuus on jäänyt isolta osalta sotakorvausaikaan. Kyselin hieman kommentin taustoja ja hänen mielestään yrityksissä on mm. liian paljon keskeneräistä tuotantoa lattioilla, liian vähän automaatiota ja heikko toimitusketjujen hallinta.
Bilateraalista Nokia-nousuun
Lähdin pohtimaan, onko todella näin vai oliko tässä tarkoitushakuisesti reilusti kärjistystä? Itse olen ollut syntymästäni lähtien konepajaympäristössä ja ensimmäiset omat muistoni ovat 80- ja 90-lukujen konepajoista, joissa näytti varsin toisenlaiselta. Neuvostoliiton romahdettua ja bilateraalikaupan loputtua Nokian nousu pönkitti metalliteollisuuttamme uudenlaiseen nousuun. Useat asiakkaamme muistelevat sen kuumimpia vuosia hurjina, jolloin useasti kyky toimittaa merkitsi hintaa enemmän. Toisaalta lopulta kustannus- ja tehokkuuspaineet veivät työt halpakustannusmaihin.
Kiina-ilmiö ja musta vuosikymmen
2000-luvun ensivuosikymmenen loppua kohti siirryttäessä puhuttiin kiihtyvästi Kiina-ilmiöstä ja siitä, kuinka investoinnit tulisi suunata joko Kiinaan tai vähintään Itä-Eurooppaan. Tällöin yrityksien esityksissä kehuskeltiin, kuinka suuri osuus tuotannosta pystytään tekemään halvalla kaukomailla. Näin myös erään yrityksen väljentävän kantavan rakenteen toleransseja, jotta kaukomaan osa saadaan sopimaan. Toisaalta päähankkijoiden ostajat valjastettiin pakottamaan alihankkijat siirtämään tuotantoaan edullisemman palkkatason maihin. Joskus ainoa, mikä siirtyi, oli laskujen lähetystoiminto. Samaan aikaan saksankielisissä maissa uskottiin omaan tekemiseen ja paikalliseen toimitusketjuun sekä panostettiin laatuun. Vuonna 2008 alkaneen laman ja Kiina-ilmiön seurauksena Suomessa oli musta vuosikymmen, mikä aiheutti täällä erittäin suuren investointivajeen.
Tuotannon paluu
Muutamia vuosia ennen koronaa ja komponenttipulaa alkoi näkyä merkkejä tuotannon paluusta Suomeen ja Eurooppaan. Tätä oli edesauttanut halpakustannusmaiden kustannustason nousu ja toisaalta konepajateollisuutemme automatisoituminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös leaniä ja 6S:ää on otettu laajalti käyttöön. Tehtaat ovatkin siistiytyneet ja myös keskeneräisen tuotannon määrä on pudonnut merkittävästi. Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat vauhdittaneet töiden paluuta entisestään.
Verrokkimaiden kunnianhimo
Kun mietin konepajojemme nykytilaa, vertaan mielelläni suurin piirtein saman kokoluokan maihin. Havaintojeni perusteella uusinta teknologiaa otetaan rohkeimmin käyttöön mm. Alankomaissa, Belgiassa ja Ruotsissa. Näissä maissa on kunniahimoisemmin käytössä mm. digitalisaatiota, älykästä automaatiota ja konepajateknologiaa sekä 3D-metallitulostusta. Esimerkiksi Ruotsista löytyy jo kolme suurenkokoluokan 600 x 600 x 600 mm³ ja 12×1 kW-laserin 3D-metallijauhepetitulostinta.
Investointien vauhdittaminen
Erään merkittävän alihankintayrityksen hallituksen puheenjohtaja sanoi, että aikaisemmin heidän investointilistallaan oli aina kone, niin nyt kone ja automaatio. Itse lisäisin siihen vielä ohjelmistot ja tekoälyn prosessien digitalisointiin. Tunnetusti Suomen investoinnit ovat laahanneet merkittävästi verrokkimaiden perässä, niitä pitäisikin pystyä vauhdittamaan radikaalisti. Yhteiskunnan tulisi tehdä kaikkensa, kun joku on valmis ottamaan riskiä. ELY- ja muut tuki- sekä rahoituspäätökset tulisi saada nopeutetusti. Yhtäkään investointia ei saisi menettää sen takia, että nämä vaiheet kestävät monesti
4–6 kk. Myös maamme investointikannusteet ovat olleet puuhastelua verrattuna esim. Italiassa olleisiin hyper-investointitukiin, jotka mahdollistivat 250 % tuloverovähennykset ensimmäisenä vuotena.
Lisää rohkeutta
En siis itse allekirjoita, että olisimme jääneet kärjistyksen mukaiseen sotakorvausaikaan, mutta varmasti asioita voitaisiin tehdä rohkeammin ja nopeammin. Nykyisellään meillä löytyy yrityksiä, jotka kestävät minkä tahansa kansainvälisen tason vertailun. Käytössä on älykästä automaatiota, lattiat kiiltävät sekä tekeminen on leaniä, huipputurvallista ja jopa hiilineutraalia. Toisaalta maailma muuttuu tällä vuosikymmenellä enemmän kuin edellisenä satana vuotena, ja uusimmat teknologiat antavat jälleen erinomaiset mahdollisuudet tehdä uusia merkittäviä kehitysloikkia.
Rohkeasti uudistaen hyvä tulee.
Vossi Group Oy
Marko Vossi
Toimitusjohtaja
