Tekoälyä vai älykästä tekemistä? Vai kenties molempia?

Jakke Vyyryläinen, Toimitusjohtaja, Oscar Software Oy

Tekoälystä puhutaan kaikkialla. Se kirjoittaa, analysoi, ennustaa ja ehdottaa. Mahdollisuuksia tuntuu olevan enemmän kuin ehdimme ottaa käyttöön tai mitä vielä ymmärrämmekään. Teollisen pk-yrityksen arjen kysymys on kuitenkin hyvin käytännönläheinen: miten nämä mahdollisuudet näkyvät sujuvampana työnä, parempana tuottavuutena, täsmällisempänä toimitusvarmuutena sekä rahana, joka jää yrityksen käyttöön?

Mielestäni tekoälyn ympärillä käytävässä keskustelussa tekniikka on usein etualalla, mutta käytännön tekeminen jää vähemmälle huomiolle. Hyväkin analyysi odottaa jonkun päätöstä. Hankintaehdotus tarvitsee hyväksyjän, poikkeama käsittelijän ja uusi toimintamalli ihmiset, jotka vievät sen osaksi arkea. Tekoäly voi auttaa näkemään enemmän, syvällisemmin ja aikaisemmin, mutta vastuu näiden havaintojen tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä säilyy meillä.

Otetaan esimerkiksi käyttöpääoma. Yrityk­sissä on yleensä rahaa sitoutuneena raaka-aineissa, ostokomponenteissa ja keskeneräisessä tuotannossa. Osa näistä on välttämättömiä tehokkaan toiminnan kannalta, mutta osa on usein seurausta vanhoista varmuusvarastoista, liian aikaisista hankinnoista tai siitä, ettei muuttunut asiakastarve ole välittynyt ostamiseen asti. Varastossa oleva tavara tuo turvaa, mutta tuon turvallisuuden hintaa on järkevää arvioida.

Älykäs ERP-ratkaisu antaa tähän paremmat työkalut. Kun asiakastilaukset, tuotannon tarpeet, varastosaldot ja toimittajien toimitusajat ovat samassa kokonaisuudessa, hankinnat voidaan ajoittaa ja suunnitella todellisen tarpeen mukaan. Järjestelmä voi nostaa esiin heikon kiertonopeuden nimikkeitä, tarpeettomasti kasvavia varastoja sekä ostotilauksia, joiden aikataulua olisi syytä täsmentää vastaamaan toimintaa. Kulutuksen muutokset tulevat näkyviksi ja poikkeamien selvittäminen helpottuu.

Tyypillinen tapaus: komponenttia on totuttu tilaamaan ulkomuistista aina sama määrä. Tilauskanta muuttuu, mutta ostaminen jatkuu entisellään. Varasto kasvaa huomaamatta, jolloin rahaa sitoutuu tavaraan, jolle ei olekaan lähiajan tarvetta. Ajantasainen tieto ja perusteltu hankintaehdotus auttavat ostajaa muuttamaan tilauserää tai toimitusaikataulua. Hyöty syntyy, kun hankinta tarttuu tietoon ja sopii muutoksesta toimitusketjun kanssa.

Kalliiden tai hinnaltaan nopeasti muuttuvien materiaalien sekä komponenttien hankinnassa hinnan seuraamisen oikea-aikaisuus voi mahdollistaa yrityksen tuottavuuden kehittymisen jo hyvin lyhyellä aikataululla. Analytiikka tuottaa yritykselle mahdollisuuksia reagoida oikea-aikaisesti joko myyntihinnoitteluun tai hankintaan.

Hyvin toimiva ERP, luotettava perustieto ja yhteisesti sovitut toimintamallit voivat tuoda merkittäviä parannuksia. Siksi yrityksen kannattaa kysyä, mikä sen toimintaa oikeastaan hidastaa tai syö sen tehokkuutta. Puuttuuko tieto, onko se hajallaan vai jääkö käytettävissä oleva tieto hyödyntämättä? Tekoäly ei ratkaise epäselviä vastuita tai korjaa virheellisiä varastosaldoja.

Varaston pienentämisessäkin tarvitaan harkintaa. Jos materiaali loppuu kesken ja tuotanto pysähtyy, säästö käy kalliiksi. Tavoitteena on vapauttaa tarpeettomasti sitoutunutta pääomaa ja turvata samalla toimitukset. Tähän tarvitaan järjestelmän laskennan rinnalle ihmisten ymmärrystä asiakkaista, toimittajista ja oman tuotannon todellisista tarpeista.

Johdon tehtävä on tehdä kehittämisestä konkreettista. Valitaan yksi ongelma, sovitaan vastuuhenkilö ja seurataan tulosta. Vähenivätkö kiireostot, lyhenikö materiaalin varastointiaika tai vapautuiko rahaa ilman, että toimitusvarmuus heikkeni? Samalla on uskallettava muuttaa totuttua toimintaa, jos tieto osoittaa siihen perustellun syyn.

Tekoäly antaa meille uusia mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Älykäs tekeminen on kuitenkin se, mikä lopulta näkyy arjessa: oikeina hankintoina, sujuvana tuotantona ja toimitusvarmuutena. Ratkaisevaa on, miten ihmiset käyttävät saamaansa tietoa ja työkaluja.

Jaa artikkeli