Teollisuuden vuosihuollon vaatimukset ja kompastuskivet

Vuosihuollot yleisesti

Vuosihuolto-nimityksen lisäksi teollisuudessa käytetään muitakin nimityksiä; seisakki, seisokki, stoppi, revisio ja muutamia muitakin on käytössä. Vuosihuolto kuuluu osaksi kunnossapitoa. Itse kunnossapitoon on olemassa standardeja ja PSK-ohjeistuksia sekä lukematon määrä eri ”täsmäkoulutuksia” ja myös opintolinjoja sekä pätevyyksiä. Tässä tekstissä keskitytään kuitenkin nimenomaan vuosihuoltoon ja omasta kokemusperäisestä näkökulmasta.

Laitosten seisahdukset voidaan jakaa kahteen ryhmään eli suunnittelemattomat ja suunnitellut seisakit. Näistä vuosihuollot luonnollisesti luokitellaan jälkimmäiseen ryhmään eli suunniteltuihin.
Teollisuuden vuosihuoltojen osalta merkittävässä roolissa on Suomen neljä vuodenaikaa. Vuosihuollot keskittyvätkin kylmästä talvesta johtuen kevät–kesä–syksy-akselille. Kuten kollegani aina sanoo, niin nämä työt tehdään pääsääntöisesti sulan maan aikaan.

Sesonkiluontoisuudessa ongelmat ovat samat kuin muillakin sesonkityöntekijöillä, kuten asfalttimiehillä ja joulupukilla; paljon pitäisi tehdä lyhyessä ajassa ja olla monessa paikassa yhtä aikaa. Tässä tullaan siihen kohtaan, että nopeat elävät ja resurssit kannattaisi varata hyvissä ajoin. Itse aina tuppaan sanomaan eri aloille, että porukkaa kyllä saa, mutta tekijät loppuvat nopeasti.

Ulkomailta lisäresursseja on monille aloille saatavilla ja koko ajan enemmän ulkomaisia resursseja käytetäänkin. Tämä on tietysti kilpailukyvyn ja kustannusten kannalta hyvä asia. Mutta toisaalta kotimaisen osaamisen vähentyminen huolettaa. Korona-aika nosti omavaraisen osaamisen tärkeyden pöydälle, mutta ilman koronaakin olisi tärkeä pitää riittävä määrä kotimaista osaamista elossa, ettei jäädä isojen teollisuusmaiden jalkoihin jos/kun tulee nousukausi ja uusia innovaatioita, johon tarvitaan osaajia projekteihin ja vuosihuoltoihin.

NDT-tarkastusaloilla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa nykyään isojen firmojen toimesta. Meidän yrityksemme osalta on toistaiseksi pidetty ylpeänä kotimaista osaamista yllä ja koko ajan koulutetaan lisää kotimaista osaavaa työvoimaa tarkastusalalle. Haasteista ja kustannuspaineista huolimatta tähän panostetaan jatkossakin.

Vuosihuoltojen pituus ja sykli

Vuosihuoltojen pituudet teollisuudessa vaihtelevat. Tähän vaikuttaa laitoksen kriittisten ja nopeiden kuluvien osien huolto- ja vaihtotiheys, laitoksen alas-/ylösajon vaativuus, viranomaisvaatimukset esim. painelaitteiden testausten osalta ja muutamat muut tekniset seikat, joita voi prosessista ja laitoksesta riippuen olla erilaisia. Vuosihuollon ajoitukseen ja pituuteen voi vaikuttaa myös myytävän lopputuotteen hinta ja suhdanteet sekä mahdolliset päällekkäiset vuosihuollot samalla alueella tai alalla. Myös työvoimapoliittiset lakot joskus vaikuttavat vuosihuollon suunnitteluun.

Isosta teollisuudesta ydinvoimalat ja sellutehtaat seisovat yleensä keväällä ja syksyllä. Samoin kemianteollisuuden laitokset. Yhtenä isona tekijänä Suomen mittakaavassa Kilpilahden teollisuusalueella huoltoseisakkeja pidetään isossa mittakaavassa pidemmissä sykleissä (ennen 5 vuotta, nykyään tiheämpään) ja pienempiä osaseisakkeja vuosittain ja tarpeen mukaan. Kunnalliset voimalaitokset seisahtuvat yleensä lämmityskauden loputtua keväällä. Kunnalliset laitokset seisovat yleensä pidempään ja isommissa kaupungeissa, joissa on useampi laitos, ne seisovat jaksoittain, että pystytään tuottamaan tarvittavaa lämpöä ja/tai sähköä myös kesäaikaan.Terästehtailla taas vuosihuoltoja pidetään hieman eri sykleissä, usein kuitenkin samoihin aikoihin, koska kukaan ei halua -30 asteen pakkasella pitkään seisottaa laitoksia, jos ei ole pakko.

Ongelmaksi siis muodostuu tämä verrattaen lyhyt jakso, jonka voisi määritellä suunnilleen pääsiäisen ja syysloman väliin eli noin puolen vuoden jaksolle. Tälle jaksolle kun pitää laskea myös muutamat pyhät (vappu, helatorstai, juhannus) sekä lakisääteiset kesälomat, niin tämäkin rajoittaa mahdollisia työviikkoja, milloin olisi järkevää pitää vuosihuoltoja ja toisaalta, milloin olisi osaavia kustannustehokkaita resursseja saatavilla.

Vuosihuoltojen tärkeät huomiot lyhyesti

On olemassa lukematon määrä eri järjestelmiä ja toimintamalleja vuosihuollon suunnitteluun. Samoin kirjallisuutta ja prosessikaavioita tähän aiheeseen löytyy, joten niitä ei kannata alkaa listaamaan tähän. Listaan sen sijaan omasta 25 vuoden kokemuksesta tulleita huomioitavia asioita, mitkä olisi syytä ottaa huomioon.
Jälleen kerran joukkueurheilun ystävänä vertaan projekteja ja vuosihuoltoja joukkueen kasaamiseen. Tarvitaan oikeanlaiset pelaajat, hyvä johto ja valmentajat sekä hyvä suunnitelma, jota tulee noudattaa. Väheksymättä kaikkia huoltajia ja sidosryhmiä, esimerkiksi ravinto ja jaksaminen on tässäkin lajissa erittäin tärkeässä roolissa. Oikeanlainen joukkue kun on kasattu riittävän ajoissa ja suunnitelmarunko tehty, niin sitten lähdetään toteuttamaan sitä. Ja mielellään hyvissä ajoin!

Riittävä palaverien pitäminen ja suunnittelu yhteistyössä ryhmän kanssa – pitää pystyä kokoontumaan oikean tiimin kanssa yhdessä, mutta toisaalta pystyä myös osa-alueina auttamaan suunnittelun etenemää huomioiden, että kaikki osa-alueet pysyvät silti samassa palapelissä ja suunnitelmassa. Tätä voisi vaikka verrata siihen, että joukkuepelistä huolimatta on erikseen maalivahtivalmentajat ja puolustuksen peluuttajat jne. jotka toimivat omana tiiminään, mutta kuitenkin osana joukkuetta, kun tosipelit alkaa.

Itsestäänselvyyksiä tässä kohtaa on sitten suunnittelun osalta oikea resursointi, oikea aikataulutus, riittävä kalusto, oikeat varaosat ja hankinnat ja muut selkeät asiat, jotka tulee huomioida. Mutta toinen kysymys, mikä jää mielestäni huomiotta lähes aina, on riskien hallinta ja ”plan B”. Tähän puoleen harvoin panostetaan eli mitä tehdään, JOS merkittävä asia menee pieleen. Kaikkeen ei tietenkään voi varautua, mutta kriittisten osien ja vaiheiden kohdalla tähän kannattaisi käyttää ajatusta ja energiaa.

Oleellinen asia on myös viestintä sekä isossa mittakaavassa että pienemmissä ryhmissä. Jostain kumman syystä WhatsApp on muodostunut yleisimmäksi työkaluksi projekteissa ja vuosihuolloissa. Joku voisi kysyä miksi. No syynä lienee helppokäyttöisyys ja nopeus. Pisteet sille, joka keksii yhtä helppokäyttöisen työkalun, jota voi hyödyntää vastaavalla tavalla kuin WhatsAppia projekteissa ja vuosihuolloissa. Enkä kiistä, etteikö vastaavan tasoisia ja paljon parempia ole olemassa, mutta kysymys kuuluu, miksi silti WhatsApp- ja tekstiviestit vaan kilahtelevat vuosihuolloissa, vaikka sitä varten räätälöidyt työkalut olisi olemassa…

Mutta yleisesti viestinnästä ja kommunikoinnista voi sanoa, että tyyli on sinänsä vapaa, kunhan se on yhdessä sovittu ja huomioidaan kaikki osapuolet. Tämä on projektoinnin ja työnjohdon vastuulla varmistaa.

Vuosihuoltojen kompastuskivet

Edelliseen tekstiin kääntäen verrannollisena voi sitten miettiä, mitä pitäisi välttää, että päästään hymyssä suin vuosihuollon läpi aikataulussaan, ilman ongelmia ja alle budjetin. Suurin epäonnistumisen riski on suhteellisen selkeä eli huono suunnittelu. Tässä voi olla kokonaisvaltaisesti huono suunnittelu tai vain yksittäinen detalji, joka on niin merkittävä, että vaikuttaa koko vuosihuollon epäonnistumiseen.
Oleellinen alakohta edelliseen on epärealistinen aikataulu. Valitettavan usein näkee, kun joku toimija antaa liian optimistisen aikataulun, jota ei pysty pitämään. Tämä voi olla pienikin työ, jonka vaikutus on taas muihin töihin merkittävä. Jos on kyse tietylle päivälle sovitusta työstä ja se jää tekemättä, niin seuraava iso työvaihe voi siirtyä ja tapahtuu ns. lumivyöryilmiö.

Lyhyemmissä vuosihuolloissa on sama tilanne lyhyemmässä syklissä, mutta vaikutus on prosentuaalisesti vielä suurempi, koska ei ole mahdollisia varapäiviä tai viikonloppuja korjata tilannetta. Eli esimerkkinä, jos on varattu johonkin työvaiheeseen 4h aikaa ja meneekin 12h. Seuraavaan työvaiheeseen (esim. telineet) voi olla varattu seuraavaan vuoroon 50 työntekijää, joiden vuoro menee hukkaan, eikä seuraavaan vuoroon ole korvaavaa resurssia. Tämä tarkoittaa taas töiden siirtymistä, ja kaikki suunnitelmat ja aikataulut menevät uusiksi. Eli tärkeää on varmistaa toimittajien realistinen aikataulu. Jos joku tuntuu liian nopealta tai halvalta, niin hälytyskellot pitäisi soida ja varmistaa, että onko varmasti kaikki asiat otettu huomioon ja riittävät resurssit työhön varattu.

Meidän tarkastusalan työstä poimin lisäksi muutamia kompastuskiviä mukaan. Tarkastustyön hyvään suorittamiseen vaaditaan samat realiteetit eli riittävät ja oikeat resurssit sekä oikeat kalustot ja sertifikaatit. Tärkeää olisi saada riittävät esitiedot ja piirustukset, mikäli halutaan varmistaa, että työ tulee tehtyä oikein ja riittävän hyvä raportointi pystytään tuottamaan.
Tarkastuspuolella myös sesonki-asia korostuu, kun pätevää tarkastusväkeä on vuosi vuodelta vähemmän. NDT-tarkastajien määrä kääntyi vuonna 2023 laskuun (960 → 920). Näistäkin on suuri osa linjatuotannoilla tai muissa kuin vuosihuoltotöissä, joten vuosihuoltoihin osallistuvien tarkastajien määrä on yllättävän pieni. Kannattaa siis hyvissä ajoin varata osaavat resurssit, jos haluaa varmistaa, että osaavia tarkastajia on saatavilla.

Lesson learn ja halutaanko oppia ja parantaa

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta voidaan parantaa? Tärkeää olisi nähdä vuosihuollot jatkuvana prosessina, eli kun edellinen loppuu, niin seuraavan suunnittelu olisi jo jollain tasolla käynnissä.
Hyvin oleellista olisi kirjata ja käydä sisäisesti läpi vuosihuollon eri vaiheita, epäkohtia, haasteita, epäonnistumisia ja myös onnistumisia. Näistä pitäisi ottaa opiksi ja parantaa tulevaan. Usein jäädään miettimään ja etsimään syyllisiä – tämänkin energian voisi ennemmin keskittää tulevan parantamiseen. Hyvä olisi myös haastatella toimittajia ja kysellä avoimesti heidän näkökantoja. Suomalaiset ovat perinteisesti huonoja keskustelemaan avoimesti, mutta tätä kulttuuria voi tilaajan puolelta kannustaa vaikka yhteisillä teemapäivillä tai muulla tavoin.

Jatkuvan parantamisen tavoite on haastavaa, jos siihen ei ole kannustettu tai organisaatiossa ei ole nimetty vastuuhenkilöitä. Jatkuva parantaminen vaatii sitoutumista kaikilta, hyvää asennetta ja asennemuutosta tehdä asiat myös toisin. Haasteista tulisi osata myös ottaa oppia eikä vain selvitä.
Tärkeä viesti laitoksille on, että kehittyminen ja jatkuva parantaminen lähtee organisaatiosta ja johdon sitoutumisesta tähän yhteiseen tavoitteeseen. Yhteiset tavoitteet, halu ja motivaatio kun saadaan jalkautettua tekijäportaaseen ja muistetaan kannustaa ja palkita, niin lopputulos voi yllättää erinomaisuudellaan. Samalla parannetaan laitosten käyttövarmuutta, turvallisuutta ja tulosta

Vielä viimeisenä, kun palataan joukkueurheiluun, niin on hyvä verrata Suomen jääkiekko-, koripallo-, lentopallo- ja tennisjoukkueiden menestykseen. Piskuinen Suomi on näissä lajeissa menestynyt mielestäni erinomaisen hyvin suhteessa siihen, kuinka pieni kansa olemme. Tässä on tehty asioita suunnitellusti ja oikein, ja sitä kautta saavutettu menestystä haasteellisista ennakkoasetelmista huolimatta. Tämän huomioiden myös meillä teollisuudessa on kaikki edellytykset menestyä ja olla edelläkävijä muille!