Ympäristöarvojen ympärillä asenteet ovat muuttuneet huimasti parempaan suuntaan. Omassa lapsuudessani ei ollut tavatonta heittää roskat liikkuvan auton ikkunasta ulos. Tupakkia tupruteltiin auton ratissa ja tumpit heitettiin ikkunasta. Tänä päivänä harva enää toimii näin. Ympäristövastuullisuus ohjaa suurimman osan ihmisistä arkea, esimerkiksi vielä 10 vuotta sitten ei autoa valitessa ollut suurtakaan painoarvoa niiden päästöarvoilla. Nyt päästöillä on iso merkitys autoa valitessa – isot päästöarvot näkyvät myös isona hintalappuna. Omalle perheelleni tuli eteen uuden pesukoneen osto. Kahdesta samantasoisesta koneesta meille päätyi se tuote, jolla oli parempi energialuokka.
Yhtä lailla vastuullisten yritysten DNA:han on kirjoitettu ympäristövastuullisuus. Vaikka asia ei välttämättä kiinnostaisikaan, ympäristöarvot alkavat kummasti kiinnostamaan, kun asiakkaat tekevät toimittajiensa valintoja näillä kriteereillä. Esimerkiksi maarakennusalalla monessa kohtaa tilaaja vaatii urakoitsijoiden konekannalta normit alittavat päästöarvot. Sama suuntaus on nähtävissä konepajateollisuudessa. Ympäristöjohtamisen standardi ISO 14000 tai vastaava järjestelmä, joka osoittaa toimijan vastuullisuuden, saattaa kääntää kaupan kotiin.
Moni saattaa ajatella, että mitä minun tai pienen Suomen tekemisillä on väliä – vain isojen valtioiden massiivisilla päästöjen alentamisilla on merkitystä. Tämä ajattelutapa on väärä. Muutos ympäristön suojelemisesta lähtee jokaisesta yksilöstä, yrityksestä ja valtiosta. Suomi länsimaisena sivistysvaltiona voi kulkea päästöjen alentamisen eturintamassa. Tämä kääntyy kansakuntamme eduksi, koska mielikuva ympäristövastuullisesta maasta olisi omiaan nostamaan Suomen kiinnostavuutta kansainvälisen rahan sijoituskohteena ja nostaisi jokaisen suomalaisyrityksen mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla.
Europörssiä ja Eurometallia julkaiseva yhtiömme Oy Faktavisa Ab joutui viime vuoden vaihteessa hankalan tilanteen eteen, kun lehtiimme paperia toimittanut tehdas lopetettiin Kemissä. Uuden paperilaadun etsiminen olikin varsin haasteellista, sillä myös tällä sektorilla on ennennäkemättömiä saatavuusongelmia. Uutta paperilaatua valittaessa kustannusyhtiömme päätyi paperilaatuun, jonka ympäristökuormittavuus on 42 % pienempi kuin aiemmin käyttämällämme paperilaadulla. Tähän paperilaatuun päädyimme siitäkin huolimatta, että kyseinen laatu on 15 % kalliimpaa, kuin aiemmin lehdissämme ollut paperi.
Mukavaa kevättalvea,
Petri Kuhlman
päätoimittaja
