Kunnossapito on mukana ylläpitämässä tuotantolaitteiden tuotanto- ja suorituskykyä. Ilman tehdasta ei tarvita kunnossapitoa ja ilman kunnossapitoa ei tehtaan laitteiden elinikä ole pitkä. Nykyaikainen tehdas tarvitsee tehokkaasti toimiakseen kunnossapitoa, joka on mukana toiminnan kehityksessä. Tämä tarkoittaa, että tuotantolaitoksissa on edelleen ihminen tekemässä kunnossapidon työtä. Koneenkäyttäjä ja kunnossapidon asiantuntija tekevät yhteistyötä lattiatasolla koneen ympärillä ja käyttäjäkunnossapidon merkitys on suuri. Kun lähdetään parantamaan käyttäjäkunnossapidon tasoa, pystytään paremmin turvaamaan koneen käyttövarmuus. Nykyään on tarjolla erilaisia mobiiliratkaisuja käyttäjäkunnossapidon helpottamiseksi, tätä kautta pystytään saamaan myös dataa talteen.
Kun yhdistetään koneista, kunnossapidosta ja käyttäjäkunnossapidosta saatu data, pystytään saamaan selkeämpi kokonaiskuva tuotantolaitteiden kunnosta. Mitä enemmän dataa on saatavilla, sitä luotettavammin asioita voidaan tehdä ennakoivasti, oli se sitten juurisyyanalyyseja tai vikaantumistaajuuksia. Datan avulla nähdään myös todellinen varaosakulutus ja varastoon sitoutunut pääoma voidaan näin optimoida. Minimoimalla kaikki koneiden käyttövarmuuteen liittyvät riskit, tehdas on erittäin hyvin varautunut mahdollisille uhkille.
Nykyaikaiset laitteet alkavat itsessään olla erittäin fiksuja ja ne on kytketty eri tavoilla järjestelmiin ja pilvipalveluihin. Tämä lisää paljon mahdollisuuksia datan käytön suhteen mutta tuo myös mukanaan haasteita. Monissa tuotantolaitoksissa ollaan yhteisen ongelman edessä, kun ohjelmistoalustoja ja rajapintoja löytyy lukuisia. Miten tästä kaikesta datasta saadaan muodostettua tuotantolaitoksen kokonaiskuva eli visualisoimaan sekä yksittäisen koneen, että kokonaisen tuotantolaitoksen tila yhdessä paikassa? Kun pystytään näkemään kokonaiskuva tehtaan toiminnasta, tuotantojohtaja saa yhdellä silmäyksellä kuvan vallitsevasta tilanteesta. Mikäli yksittäisessä koneen tuottavuudessa ilmenee poikkeamaa, siihen pystytään helpommin syventymään. Onko kaikki ennakkohuollot tehty? Entä käyttäjähuollot? Pystytäänkö ajamaan tarvittavalla nopeudella? Onko laatuongelmia? Onko asetuksiin käytetty aika odotettua pidempi? Visualisoinnin avulla pystytään tuomaan tehtaan pulssi näkymiin. Tavoite on pystyä tuomaan tehtaan kokonaistehokkuus kaikkien nähtäväksi, jotta sitä voidaan alkaa kehittämään yhdessä eri toimijoiden (tuotanto, menetelmäkehitys, kunnossapito) kanssa.
Tuotantolaitosten laitekanta on monesti hyvin kirjava, on erittäin vanhoja laitteita, on täysin uusia ja sitten kaikkea siltä väliltä. On täysin mahdollista, että kyseisissä laitteissa on jopa 5–6 eri ohjausmerkkiä eri vuosikymmeniltä. Oman kunnossapidon osaamisen kehittäminen voi olla erittäin haastavaa ja kallista. Joudutaan pohtimaan, onko enää tehokasta ylläpitää omaa kunnossapitoa, kun laitteiden automaatiotaso kasvaa nopeasti? Kun on käytössä tarpeeksi suuri kunnossapidon kumppani, joka on keskittynyt tietylle sektorille, kuten esimerkiksi konepajakunnossapitoon, pystyy kumppani panostamaan osaamisen määrään ja laatuun eri tavalla kuin omaa kunnossapitoa pyörittävä yritys. Kunnossapitokumppanin tehtävä on vastata asiakkaan tarpeeseen tuomalla oikeanlaista osaamista, oikeaan aikaan, oikeaan tarpeeseen.
Kunnossapidon filosofian ei pitäisi olla pelkästään sitä, että pidetään laitteet kunnossa. Tärkeämpää on tuottaa lisäarvoa, jolla tehdas pystyy kasvamaan ja tekemään asioita turvallisemmin, paremmin ja tehokkaammin. Tehokkaasti toimiva tehdas tarvitsee kunnossapitokumppanin, joka on mukana kehittämässä tehtaan turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Näin päästään tilanteeseen, jossa laitteita voidaan ennakoivasti huoltaa sekä suunnitellusti korjata ilman jatkuvasti tuotantoa pysäyttäviä vikakorjauksia.
Jari Tuominen / Branch Manager
Konecranes Finland Oy Työstökonehuolto
