Ja mitä kaikkea opiskelijat keksivätkään teollisuuden työnantajakuvaa kohentamaan
Suomen teollisuus edustaa maailman ehdotonta huippua niin teknologiselta osaamisessa kuin ilmastonmuutoksen torjumisessakin. Nuorten opiskelijoiden mielikuvat teollisuudesta ovat kuitenkin tästä kaukana, seurauksena paheneva osaajapula. Siksi teollisuutemme tärkein innovaatioekosysteemi Intelligent Industry päätti selvittää, miten imago-ongelma voitaisiin ratkaista – ja pyysi apua tietenkin nuorilta itseltään. Projektista vastasi opiskelijoiden innovaatiopotentiaalia yrityksille jo ympäri maailmaa tarjoava DIMECC Oy:n osaomistama Demola.
”Itse asiassa kansallinen insinööripäivä on oikein mainio ehdotus, vaikken itse insinööri olekaan”, naurahtaa Antti Karjaluoto, DIMECC Oy:n johtaman Intelligent Industry -ekosysteemin vetäjä.
”Opiskelijat löysivät meille kuitenkin neljä laajempaa ratkaisuajatusta. Ne kaikki kertovat opiskelijoiden ennakkoluulottomasta innovatiivisuudesta ja toisaalta samalla korostavat ongelman syvyyttä: Opiskelijat ovat lähtökohtaisesti kokeneet teollisuuden yllättävän vieraaksi ja ”vanhanaikaiseksi” urapoluksi ja näkevät, että radikaalitkin keinot ovat tarpeen tilanteen parantamiseksi”, kertoo Karjaluoto.
Neljä ratkaisuideaa
Miksei teollisuus vedä? Vaikka suomalainen teollisuus on monessa suhteessa digitalisaation kärjessä, esimerkiksi ICT-firmat koetaan helposti houkuttelevampina ja helpommin lähestyttävinä. Teollisuuden edistyneisyys ei siis ole vielä ehtinyt rekisteröityä opiskelijoiden maailmankuvaan.
”Haasteen laajuuden ja monimutkaisuuden takia on tärkeää katsoa tilannetta ulkoa päin avoimesti. Tiimi pääsi ihailtavasti käsiksi suoraan ja sensuroimatta ongelman keskiössä olevaan kohderyhmään, nuoriin tulevaisuuden tekijöihin. Löydösten pohjalta kehitetyt, jopa radikaalit ratkaisuehdotukset toiminevat mainioina ravistelijoina tulevaisuuden houkuttelevuuskysymyksissä”, pohtii Demolan Joonas Kemppainen.
Opiskelijat törmäsivät selvitystyössään pahimmillaan käsitykseen teollisuudesta luotaantyöntävänä ja saastuttavana joukkona piittaamattomia suuryrityksiä.
”Ongelma on jättimäinen, jopa pelottava. Siksi tarjoamme siihen sarjan vastauksia”, kuvaavat projektiin osallistuneet opiskelijat loppuraportissaan haasteensa merkittävää laajuutta.
Ensimmäisenä opiskelijat esittelevät konseptin työnantajalähettiläistä. Kukin yritys valitsisi oman ”suurlähettilään”, jonka vastuulla olisi edustaa ja edistää mielikuvaa yrityksestään opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa.
Alusta-mallissa opiskelijat näkevät ratkaisun yritysten ja opiskelijoiden yhdistämiseen monipuolisella verkkoalustalla. Alustalla nykymuotoinen rekrytointi-malli käännettäisiin uuteen muotoon; siinä opiskelijat loisivat profiilinsa yritysten nähtäville ja yritykset etsisivät sen kautta heidän rekrytarpeitaan vastaavia opiskelijoita ja kontaktoisivat siltä pohjalta opiskelijoita.
Valmistavan teollisuuden yritysten järjestö edistäisi alan intressejä ja erityisesti yritysten myönteistä imagoa opiskelijoiden keskuudessa. Teknologiateollisuus ry ajaa ansiokkaasti teollisuusyritysten asioita, mutta opiskelijat kokivat, että erityisesti perinteisen valmistavan teollisuuden ääni tulisi saada entistä paremmin kuuluville.
Neljäntenä ehdotuksena opiskelijat kehottavat yrityksiä harkitsemaan itsensä sekä/tai koko toimialan uudelleen brändäytymistä. Vauhtia voisi opiskelijoiden mielestä hakea pohjoisista vahvuuksista kuten Hygge, Lagom ja Sisu.
Kepeä tunnelma, vakava ongelma
Miltä opiskelijoiden ratkaisut teollisuuden näkökulmasta vaikuttavat?
”Kertoo sen, että ongelma on kokonaisuudessaan monisyinen, mutta kaikissa niissä on oma fiksu jujunsa”, kiittää DIMECC:in puolesta projektista vastannut Kari Muranen. Murasen mukaan projektissa oli hauskaa ja tunnelma kepeä, mutta samalla tietoisuus haasteista vahva.
”On tietysti selvää, että ideatasolla liikutaan – mutta yhtä lailla selvää, että toimia tarvitaan ja näissä ehdotuksissa on toimiin runsaasti potentiaalia. Valmistava teollisuus tarjoaa työn tai toimeentulon suoraan ja välillisesti pitkälti yli miljoonalle suomalaiselle. Jos emme pysty houkuttelemaan nykyistä merkittävästi enemmän nuoria alalle, niin jopa kansallinen hyvinvointimme ja tulevaisuutemme on uhattuna”, alleviivaa Muranen.
Yritykset tosissaan liikkeellä
Demolan ammattitaitoisesti fasilitoima opiskelijatiimi haastatteli loppuvuonna 2019 intensiivisesti korkeakouluopiskelijoita, sekä valmistavan teollisuuden huippuyrityksiä, kuten Fastems, Raute, Konecranes sekä HT Laser.
”Yritysten panos projektiin oli täysin keskeinen: Muuten opiskelijat eivät olisi päässeet kartalle siitä, miten edistyksellistä Suomen teollisuus todellisuudessa on. Vaikka valmistavasta teollisuudesta puhutaan, digitaalinen osaaminen on täysin keskeistä ja esimerkiksi tekoälyn merkitys niin teollisissa prosesseissa kuin liiketoimintamalleissakin on kasvanut valtavaa vauhtia. Teollisuus myös siksi kilpailee Suomessa aivan liian vähäisestä määrästä digiosaajia. Tämäkin oli suurelle osalle opiskelijoita uutta”, kertoo Kari Muranen projektista.
Fastems, HT Laser, Konecranes ja Raute ovat kaikki aktiivisia toimijoita Intelligent Industry -ekosysteemissä, joka kokoaa yhteen suuren joukon Suomen teollisuuden huippuyrityksiä. Karjaluodon mukaan teollisuuden imago-ongelma on laajassa mitassa kaikille yhteinen, joten projektin odotetaan hyödyttävän koko teollisuutta – ja sitä kautta koko maata.
Demolan keräämään opiskelijatiimiin kuului opiskelijoita Helsingin yliopistosta & Arcada-ammattikorkeakoulusta. Demola on Euroopan laajin innovaatioverkosto, joka tuo yhteen 750 000 korkeakouluopiskelijaa ja satoja yrityksiä Euroopassa ja ympäri maailmaa.
INFO
DIMECC Oy
Kari Muranen
Senior Ecosystem Lead
puh. 040 772 5934
kari.muranen@dimecc.com
Antti Karjaluoto
Disruptive Renewal Officer
puh. 040 772 5440
antti.karjaluoto@dimecc.com
