Vallitseva koronan aiheuttama tilanne ja epävarmuus tästä hetkestä ja tulevasta on jatkuvasti tapetilla ja varmasti kalvaa myös yrityspäättäjien mieliä. Eli aiheestakin ilmassa on havaittavissa huolta huomisesta. Osalla konepajoista on edelleen hyvä vauhti päällä, mutta osalla koronan aiheuttamat heijastusvaikutukset jo enemmän tai vähemmän näkyvät.
Ne konepajat, joiden kanssa itse olen ollut kontaktissa, suhtautuvat kriisiin varsin avarakatseisesti ja sanotaanko, järkevästi. Korona koetaan huoleksi huomisesta, mutta vielä isompi huoli pajoilla on koronan jälkeisestä ylihuomisesta, jonka yhtenä isona haasteena on työvoimapula. Vaikka tällä hetkellä tilanne ei ole isossa kuvassa ylikuormittunut, tässäkin tilanteessa metallialan osaajista on pulaa.
Edelleenkin metalliala potee aliarvostusta nuorten silmissä, vaikka ala tarjoaa todella haastavia, monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä. Plussana lisäksi metallialan palkkaus on kilpailukykyinen moneen muuhun alaan verrattuna.
Nuorten saaminen alalle ja jatkuva työvoimapula on vaivannut metallialaa jo vuosia, eikä tälle ongelmalle ratkaisua tunnu löytyvän. Yksi ratkaisu on tuoda alaa esille voimakkaammin ja nuorisoa puhuttelevin keinoin. Esimerkiksi yläasteikäisille voisi metallialan ”suurlähettiläät” suunnata kertomaan, kuinka hyvät mahdollisuudet työllistyä tämä monimuotoinen toimiala tarjoaa. Pitää tuoda esiin metallialan korkeaa teknologiaa, missä on mahdollisuus työskennellä nuorelle sukupolvelle tutuilla tietokoneilla. Mikä olisi oikea taho ajamaan tätä koko metallialaa koskettavaa asiaa eteenpäin? Se on kysymys, joka pitäisi ensin ratkaista. Kuka maksaa tämän laskun, josta muodostuva hyöty maksaisi itsensä varmasti moninkertaisesti takaisin.
Mukavaa marraskuuta
Petri Kuhlman, päätoimittaja
