Teollisuusyritykset ovat halukkaita avaamaan datavirtojaan ja hyötymään datanjakotaloudesta. Suomeen on luotava olosuhteet, joiden avulla yritykset pystyvät siirtymään teollisen datatalouden seuraavaan vaiheeseen. On tärkeää, että Suomi on aktiivisesti mukaan kehittämässä teollisen datan jakamisen malleja, joita Euroopassa luodaan parhaillaan.
Intelligent Industry -ekosysteemi ja siihen kuuluvat kärkiyritykset vievät suomalaisten teollisuusyritysten digitaalista transformaatiota eteenpäin. Ekosysteemi määrittelee tuoreessa Industrial data economy for Finland -julkaisussaan, mitä vaaditaan, että suomalaiset teollisuusyritykset pystyvät hyödyntämään datatalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Ekosysteemimme halusi ottaa kantaa, että Suomen on toimittava nyt, jotta teollisuusyrityksemme pystyvät saavuttamaan kaiken sen hyödyn, jota digitaalinen alustatalous mahdollistaa. Toimia tarvitaan sekä kansallisesti, että yhteisen edun ajamisessa eurooppalaisella tasolla”, sanoo Juha Pankakoski, Intelligent Industry -ekosysteemin puheenjohtaja ja Konecranes Oyj:n teknologiajohtaja.
Teollisuuden data jää usein hyödyntämättä
Datan avulla tuotantoa voidaan nopeuttaa ja laatua parantaa sekä ennakoida niin koneiden kuin asiakkaiden toimintaa. Silti maailmanlaajuisesti teollisuuden datasta jopa 98 prosenttia jää hyödyntämättä.
”Valmistavan teollisuuden yrityksistä 80 prosenttia on vielä vaiheessa, jossa toimintoja pitää radikaalisti uudistaa, jotta data saadaan tukemaan liiketoimintaa. Datan tehokkaampi käyttö puolestaan lisää yrityksen liikevaihtoa jopa 2–3 prosenttia”, viittaa Intelligent Industry -ekosysteemin vetäjä Antti Karjaluoto DIMECC Oy:stä kansainvälisiin tutkimustuloksiin.
Uusi datatalous muuttaa teollisuusyritysten verkostoa radikaalisti. Eri toimijoiden on uskallettava ja pysyttävä jakamaan dataansa pysyäkseen kehityksessä mukana ja luodakseen uudenlaista liiketoimintaa. Sitä syntyy erilaisten data-aineistojen yhdistämisestä, suodattamisesta ja jalostamisesta eri toimijoiden kesken. Tätä tapahtuu arvo- ja tuotantoketjun eri vaiheissa sekä yksittäisen tehtaan eri koneiden välillä.
Mukaan luomaan eurooppalaisia pelisääntöjä
Tekniset edellytykset datan jakamiseen ovat olemassa, mutta datan hallintaan, jakamiseen, hyödyntämiseen, luottamukseen, vastuuseen sekä lainsäädäntöön liittyvät kysymykset ovat vielä osin ratkaisematta.
EU:n datastrategia julkaistiin vuoden 2020 alussa ja monet Euroopan maat ovat käynnistäneet kansallisia Industry 4.0 -data-aloitteita. Teollisuuden datanjaon eurooppalaisia malleja luodaan parhaillaan ja tässä työssä myös Suomen pitää olla aktiivisesti mukana.
Eurooppalaisen teollisuuden tarpeita esimerkiksi sääntelyn ja standardoinnin, rahoituksen ja infrastruktuurin näkökulmista pysyttäisiin ajamaan esimerkiksi EU:n teollisuusstrategian avulla.
”Intelligent Industryn tavoitteena on, että Suomi on eturintamassa ottamassa johtoasemaa eurooppalaisessa datataloudessa”, toteaa Intelligent Industry ekosysteemin toinen vetäjä Kari Muranen DIMECC Oy:stä.
Suomen pitää varmistaa näkyvyytensä EU-tason aloitteissa, kuten GAIA-X, Euroopan komission aloite teollisuuden data-alustoista ja IDSA:n standardoinnit.
Yhteistyö muutoksen edellytyksenä
Intelligent Industryn mukaan Suomen teolliseen datanjakotalouteen vaaditaan kansallisesti useita samanaikaisia toimia.
Datan hyödyntämisen esteitä pitää vähentää. Keskeisenä haasteena tällä hetkellä on se, miten saadaan yritykset toimimaan yhdessä yhteisen suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi kotimaisia toimijoita pitäisi tuoda yhteen myös kansallisen rahoituksen turvin. Teollisuuden dataa hyödyntäviä yrityksiä tulisi perustaa Suomeen myös julkista rahoitusta käyttäen ja PPP-malleja hyödyntämällä.
Pk-yrityksiä pitäisi tukea taloudellisesti, että niillä olisi riittävät tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet päästä mukaan datanjakoalustoihin. Datataloudessa tulee noudattaa datan suvereniteetin periaatetta, eli taata tietojen omistajalle oikeus hallita tietoaan hajautetussa alustajärjestelmässä.
Monet toimijat mukana
Teollisuusyritysten yhteistä kehitystä kannattaa tehdä jo olemassa olevien T&K-verkostojen kautta.
”Intelligent Industry -ekosysteemin julkaisussa kuvattuja käytännön ratkaisuja ovat olleet kehittämässä Suomessa monet toimijat, Teknologiateollisuus mukaan lukien. Toimivan datatalouden luomiseksi tarvitsemme toiminnallisia rakenteita ja työkaluja sekä kahdenvälisiin järjestelyihin että monenvälisiin verkostoihin. Kahdenvälisisiä sopimuksia ovat esimerkiksi kehittämämme datan jakamisen malliehdot”, toteaa Teknologiateollisuuden lakiasiainpäällikkö (digitalisaatio) Jussi Mäkinen.
Intelligent Industry -ekosysteemiin kuuluvat Konecranes, HT Laser, Elekmerk, Fastems, Nokia, Prima Power, Raute, Innofactor, TietoEVRY sekä Melkki. Toimintaa rahoittaa yritysten omien investointien lisäksi Business Finland.
INFO
Konecranes Oyj
Juha Pankakoski, teknologiajohtaja
puh. 040 723 6460
juha.pankakoski@konecranes.com
DIMECC Oy
Antti Karjaluoto, Disruptive Renewal Officer
puh. 040 772 5440
antti.karjaluoto@dimecc.com
DIMECC Oy
Kari Muranen, Senior Ecosystem Lead
puh. 040 772 5934
kari.muranen@dimecc.com
Intelligent Industry -ekosysteemi:
https://intelligentindustry.dimecc.com/
