Pesukoneiden suodatus kuntoon

Teknisen puhtauden vaaliminen tuotantolinjoilla ei ole mikään uusi trendi. Euroopassa isot autotehtaat ovat olleet teknisen puhtauden kehittämisen vetureina jo 2000-luvun alkupuolelta asti. Suomessakin teknisen puhtauden parissa on toimittu jo pitkään, joten periaatteessa tietoa ja osaamista on olemassa. Hyvään lopputulokseen on kuitenkin vaikea päästä, jos teknisen puhtauden tärkeyttä ei ymmärretä tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa. Yksi kriittisistä kohteista on komponenttien pesuprosessi.

Moni nykyaikainen hienomekaaninen laite on herkkä pienille likapartikkeleille, jotka voivat kiilautua pieniin rakoihin tai tukkia suuttimia. On arvioitu, että esimerkiksi hydraulijärjestelmien vioista merkittävä osuus aiheutuu epäpuhtauksista. Hydraulijärjestelmään voi kulkeutua likaa monista eri lähteistä käytön aikana, mutta järjestelmässä on likapartikkeleita jo ennen kuin se on täytetty öljyllä ja otettu käyttöön. Koneenrakentaja kuvittelee hankkivansa ja asentavansa uusia, puhtaita komponentteja järjestelmään, mutta totuus voi olla toisenlainen. Järjestelmän uusissa komponenteissa olevat likapartikkelit saattavat jumittaa tai haitata koneen toimintoja jo käyttöönoton ja koeajojen yhteydessä. Pahimmillaan kone ehtii loppuasiakkaalle, ja likapartikkelit aiheuttavat vikaantumisen takuuaikana. Tällöin ylimääräisten huoltokustannusten lisäksi koneen valmistajalle voi aiheutua mainehaitta. Komponenttipuhtaudesta ei siis kannata tinkiä.

Pesunesteen suodatus

Komponenttivalmistajilla on käytössä erilaisia teollisuuspesukoneita riippuen mm. lian määrästä, pestävien komponenttien koosta ja rakenteesta sekä halutusta pesukapasiteetistä. Komponenttien ulkopinnat saadaan pestyä riittävän tarkasti useimmilla pesukoneilla, mutta paljon porauksia tai pieniä yksityiskohtia sisältävien komponenttien sisäpintojen osalta tilanne on toinen. Tavoitteeseen pääsy vaatii usein pesuprosessin optimointia, johon kuuluu esimerkiksi pestävien osien oikea sijoittelu pesukoriin ja sopivan pesuohjelman valinta.

Pesukoneen tärkein tehtävä on irrottaa likaa pestävistä osista. Kun lika on saatu irti, kulkeutuu se pesunesteen mukana eteenpäin ja lopulta toivottavasti jää suodattimeen. Pesukoneiden suodattimissa on suuria eroja, joten kaikkia isojakaan likapartikkeleita ei välttämättä saada poistettua pesunesteestä. Komponenttien ja osien pesu likaisella pesunesteellä ei ole järkevää, joten suodatus on olennainen osa pesukoneiden tehokasta toimintaa.

Joissakin pesukoneissa voi olla käytössä vain hyvin yksinkertaiset korisuodattimet metallisilla verkoilla. Niiden suodatustarkkuus ei ole kummoinen, sillä verkon silmäkoko voi olla yli 100 µm. Kaikki pienet likapartikkelit menevät verkoista läpi ja pesuneste on kaikkea muuta kuin puhdasta.

Komponenttipuhtaudelle asetetut vaatimukset ovat tapauskohtaisia, mutta tyypillisesti ollaan kiinnostuneita partikkeleiden koosta ja usein myös likapartikkelien massasta. Kriteerinä voi esimerkiksi olla, ettei pestyistä komponenteista saa löytyä yli 600 µm partikkeleita eikä likapartikkeleiden massa suhteutettuna pestyyn märkäpinta-alaan saa ylittää 6 mg/1000 cm2. Pieniä partikkeleita ei pystytä suodattamaan ollenkaan esimerkiksi korisuodattimella, joten jälkimmäisen vaatimuksen noudattaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi korisuodatin päästää läpi pitkänomaisia epäpuhtauksia, joten komponentteja saatetaan pestä pesunesteellä, jossa voi esiintyä yli 1 mm koneistuslastuja tai monta millimetriä pitkiä kuituja. Vastaavan tyyppisiä haasteita on myös pussisuodattimissa, joita on käytössä pesukoneissa.

Pesukoneen suodatuksen parantaminen

Teollisuuspesukoneen suodatuksen kehittäminen alkaa nykytilanteen kartoituksesta. Pesukoneen pesunesteestä kannattaa ottaa pullonäytteet, jotka tutkitaan laboratoriossa. Tulosten perusteella selviää, että riittääkö nykyinen suodatus vai onko tarvetta suodatuksen tehostamiselle. Jos suodatus ei ole riittävällä tasolla, tulee selvittää, että voiko nykyisiin suodattimiin vaihtaa paremmat suodatinelementit vai pitääkö järjestelmään lisätä uusi suodatin tai suodattimia.

Tavallisen pussisuodattimien tilalle on mahdollista asentaa esimerkiksi HYDAC Wombat -suodatin. Ns. retrofit-asennus onnistuu useimmissa tapauksissa jälkikäteen ilman ongelmia, joten isommilta asennustoimilta vältytään. HYDAC Wombat -suodattimen useampikerroksisen rakenteen ansiosta suodatustarkkuus ja liankeruukapasiteetti ovat selvästi paremmat kuin perinteisissä pussisuodattimissa. Suuri liankeruukapasiteetti pidentää suodattimien vaihtoväliä ja kun vaihtoväli pitenee, vähenee kunnossapitohenkilöstön työkuorma ja suodattimia kuluu vähemmän. Lisäksi pesuprosessia ei tarvitse keskeyttää yhtä usein suodattimien vaihtotyön ajaksi ja pesunesteitä voidaan käyttää pidempään, joten pesukone on vähemmän aikaa pois tehokkaasta tuotantokäytöstä.

Pesukoneen pääsuodattimen vaihto paremmaksi ei aina ole mahdollista, mutta pesunesteen puhtautta voidaan parantaa myös asentamalla sivukiertosuodatin, esimerkiksi HYDAC PLF1. Se puhdistaa pesunestettä silloinkin, kun pesukone ei pese. Lisäksi sivukiertosuodattimen läpi saadaan vakiotilavuusvirtaus, joten tilavuusvirran vaihtelut eivät pääse vaikuttamaan suodatustulokseen.

Pesukoneiden pesutulokseen vaikuttaa olennaisesti myös pesunesteen koostumus. Perinteisesti pesuneste vaihdetaan tietyin väliajoin, vaikka ei olekaan varmaa tietoa, että onko pesunesteen teho laskenut liikaa vai voisiko samaa pesunestettä käyttää vielä pidempään. Liian aikaisilta turhilta pesunesteen vaihdoilta voi välttyä, jos pesunesteestä ottaa säännöllisesti pullonäytteet ja tutkii ne tarkemmin laboratoriossa.

Likaisella pesunesteellä ei saa puhdasta lopputulosta, joten pesukoneiden suodatukseen ja pesunesteen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Ensimmäinen askel suodatuksen parantamisessa on selvittää nykyisen järjestelmän pesunesteen puhtaustaso laboratorioanalyyseillä, ja sen jälkeen tulosten perusteella on tehtävä vaadittavat jatkotoimenpiteet. Kun pesuprosessia on saatu kehitettyä paremmaksi, työ ei lopu vaan pesunesteen ja suodattimien kuntoa tulee valvoa säännöllisesti. Samalla voi jo miettiä, että miten komponenttipuhtaudessa voisi päästä seuraavalle tasolle. Koneenrakentajien asettamat puhtausvaatimukset eivät tule ainakaan helpottumaan tulevaisuudessa, joten jatkuvaa kehitystyötä tarvitaan.