Olemmeko valmiina nousukauden urille?

Maailman talouden ja siinä perässä vientivetoisen Suomen talouden sai viimeistään sekaisin vallitseva pandemia. Kukaan meistä ei varmaan osannut kuvitella minkälaisia vaikutuksia sillä oli ja on vaikutusympäristössään, koko maailmantaloudessa finanssimarkkinoita myöten. Kriisi eskaloitui nopeammin kuin osasimme uskoakaan ja paljon laajemmalla vaikutuksella. Muistuupa mieleen, kun vielä tammikuun alussa 2020 hieman jännittynein mielin moni spekuloi, että näinköhän se tänne asti vaikuttaa. Eipä siitä ­kauaa enää sitten kulunutkaan, kun jo oli housuissa…


Maailmantaloudessa tapahtuvat asiat heijastuvat kotimaan ta­louteen nykyisin entistä suoremmin ja nopeammalla syklillä. Globalisaation myötä käsitys yritykseen kohdistuvasta vaikutusalueesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on laajempi kuin olemme aiemmin ajatelleet. Muutostahti on ollut nopea – isossa kuvassa pyörä pyörii ja vauhti vaan kiihtyy. Kysymys sitten kuuluukin – pysytäänkö pyörän kyydissä kehityksen mukana vai jäädäänkö pois kyydistä? Oli vastaus kärjistetyn ääripäiden osalta sitten mikä tahansa, on syytä pysähtyä kuitenkin miettimään, miten on varauduttu siihen, että pyörä pyörii päätöksestämme huolimatta joka tapauksessa eteenpäin – halusimme tai emme – vieläpä kovempaa vauhtia kuin ennen. Mitä kyydissä pysyminen edellyttää?



Kehitys kehittyy – uhka vai mahdollisuus?

Maailmantaloudessa ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Niiden vaikutukset yritysten toimintaan ovat suoria tai välillisiä. Globaalius ja tietotekninen kehitys tekee sen, että ne heijastavat entistä voimakkaammalla säteellä yritysten toimintaan. Mikään muu ei ole niin pysyvää kuin muutos ja kysymys kuuluukin, miten olemme varautuneet erilaisiin muutosskenaarioihin? Esimerkkeinä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuen pitkäaikainen tärkeä asiakassuhde saattaa asettaa uusia haasteellisimpia tuotantovaatimuksia tai asiakassuhde jopa päättyä yllättäen omasta toiminnastamme huolimatta. Toimitusketjussa voi tulla haasteeksi yllättäen kriittisten komponenttien toimitusongelmat. Vastikään konttiliikenteen logistiikkahäiriöstäkin saatiin uusia ulottuvuuksia Suezin kanavan haaverin myötä ja silläkin on ollut vaikutuksensa yritystoimintaan.

Termit riskienhallinta, varautuminen ja ennakoiminen loi pandemian myötä viimeistään uusia ulottuvuuksia yritysten ajattelumaailmaan. Miten tunnistetaan liiketoiminnan ja siihen liittyvien rahavirtoihin liittyvät vaikutustekijät sekä riskit ja miten yrityksissä ollaan varauduttu toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin? Toimintasuunnitelmaan sisältyvällä riskikartoituksella ja jatkuvalla toimintaympäristön analysoinnilla voidaan tunnistaa mahdolliset liiketoimintaan heijastavat kriittiset kohdat mutta myös mahdollisuudet. Kun rakennetaan ja aloitetaan investoimaan yrityksen tulevaisuuteen, tulee uhat ja mahdollisuudet olla tunnistettu mahdollisimman laajasti ja varauduttu investoimaan sellaisiin ratkaisuihin, joilla kyetään vastaamaan myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Voidaanko esimerkiksi korvausinvestoinnilla vaikuttaa tulovirtoihin laajentamalla tuotantovalikoimaa ja asiakaskuntaa, tai voidaanko tuotantoa tehostaa investoimalla vaikkapa robotiikkaan, jolloin olemassa olevia resursseja voidaan ohjata tuottavampaan käyttöön? Voisiko 1 + 1 = 2 sijaan tulos ollakin 3 tai enemmän? Onko yrityksellä itsellään kykyä hahmottaa kyseisen laskukaavan optimitulos vai voisiko tähän löytyä näkemystä ja asiantuntemusta yrityksen sidosryhmästä, esim. kone- ja laitetoimittajalta.

Toimintaympäristömme on sekoitus uhkia ja mahdollisuuksia ja tätä taustaa kriittisesti analysoiden voidaan kartoittaa nämä tekijät ja tunnistaa paremmin oikeat investointitarpeet tulevaisuutta varten. Investoinnit edellyttävät aina pääomaa eri muodoissaan ja tulevat vaikuttamaan myös yritysten rahavirtoihin koko arvoketjussaan. Kun arvoketjun rahavirroista ja sen vaikutuksesta yrityksen liiketoimintaan, mm. käyttöpääoman näkökulmasta on saatu muodostettua käsitys, päästään paljon helpommin ja varmemmalta pohjalta toteuttamaan suunnitelmia. Yrityksen ei tarvitse eikä kannata pelkästään yksin analysoida toimitusketjuihin liittyviä rahavirtoja sekä työkaluja rahavirtojen tehokkaampaan hallintaan – näihin tarpeisiin löytyy osaamista ja näkemystä omalta osaamisalueeltamme. Suunnitelmallisuudella, avarakatseisuudella ja tulevaisuuteen investoimisella voidaan varmistaa yrityksen elinvoima ja kilpailukyky alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jolloin uhat muuttuvat mahdollisuuksiksi.

Sami Laukkanen
Rahoitusjohtaja
Rahavirrat ja Käyttöpääoma
OP Yrityspankki Oyj