Keskusteletko kestävästä kehityksestä?

Onko kestävä kehitys herättänyt keskustelua työssäsi? Onko siitä muotoutunut jotain konkreettista? Onko se teille kilpailuvaltti tai osa strategiaa? Kestävä kehitys on ajankohtainen puheenaihe. Monille se tuntuu jääneen epämääräiseksi eikä se ehkä vielä ole vaikuttanut päivittäiseen tekemiseen. Se tuntuu olevan matka tuntemattomaan – kuin olisit juoksukilpailussa lähtöviivalla tietämättä matkan pituutta.


Kestävyysmatka – kuin ultramaraton

Vuodesta 2026 lähtien monet pk-yritykset ovat astumassa uuteen aikaan. Viimeistään silloin ympäristöraportoinnista tulee arkipäivää yhä useammassa valmistavan teollisuuden yrityksessä. Yritysten on raportoinnilla osoitettava suorat ja epäsuorat päästölähteet.

Ymmärrettävästi teollisuuden pk-yritykset lähtevät kehitysmatkalle täysin eri lähtökohdista kuin monikansalliset suuryritykset, joilla on hiotut prosessit ja toimintatavat. Siksi on jopa hieman epäreilua, että suuria toimijoita varten laaditut velvoitteet tunkeutuvat myös pienimpien yritysten arkeen. Tällaiseen kestävyysmatkaan on hyvä valmistautua ajoissa ja tutustua aiheeseen jo nyt. Myöhemmin voi sitten huokaista helpotuksesta, kun on aloittanut valmistautumisen ajoissa.


Keskusteluissa keskeistä on kehitys

Kestävän kehityksen keskustelusta ei kannata jättäytyä sivuun ja antaa muiden johtaa sitä. Muuten on vaarana, että asia jää vain päättäjien ja suuryritysten harteille, ja itse kärsitään hiljaa seurauksista ja lisääntyvästä hallinnollisesta taakasta.

Teollisuusyritykset kohtaavat sekä haasteita että mahdollisuuksia muuttaessaan toimintaansa kestävämmäksi. Yritysten päättäjät ja johtajat kamppailevat rajallisten resurssien, aikarajoitteiden ja kovan kilpailun asettamien paineiden kanssa. Ympäristönäkökulmasta tulee yksi muuttuja lisää vanhojen rinnalle. Se täytyy ottaa jatkossa huomioon materiaalien hankinnassa, alihankintatöiden kilpailutuksessa ja tuotantoprosessia koskevissa menetelmävalinnoissa.

Siirtymistä kohti kestävämpää toimintaa ei kuitenkaan tarvitse pitää rasitteena. Se voidaan pikemminkin ottaa mahdollisuutena jatkuvaan parantamiseen. Kehitys ei käynnisty itsestään. Moni kehityskulku saa alkunsa ongelman, virheen tai tehottomuuden tunnistamisesta. Myös raportointiin liittyviä uusia vaatimuksia voi ajatella sellaisina. Ne ovat kuin lempeä pakko, joka lopulta säästää kustannuksia ja ympäristöä.


Järjestelmällistä tekemistä

Mikä yhteys ERP-järjestelmällä on kestävän kehityksen kokonaisuuteen? ERP toimii liiketoimintakriittisen tiedon keräämisen alustana ja säilytyspaikkana. Lisäksi järjestelmissä on samankaltaisia raportointitoimintoja jo olemassa, kuten ennakko- ja jälkilaskenta. Toimintoja voi useimmissa järjestelmissä automatisoida. Siksi ERP-järjestelmä on relevantti työkalu myös kestävän kehityksen viitekehykseen menevien laskel­mien laatimiseen, kuten C02-päästölaskentaan.

Kerättävän tiedon määrä kasvaa. Uudet, kiristyvät vaatimukset tuovat velvoitteet yhä lähemmäs arkista aherrusta. Arvoketjun toimijat joutuvat keräämään tietoja ja toimittamaan niitä asiakkailleen. On jopa puhuttu, että päästötasosta tulee ikään kuin pääsylippu suurten teknologiateollisuuden yritysten toimittaja-arviointiin, kilpailutuksiin ja myöhemmin varsinaiseksi toimittajaksi. Järjestelmällinen tiedonkeruu mahdollistaa luotettavan tilastoinnin ja luo pohjan vaikuttavien ympäristövalintojen tekemiseen.


Konkreettisia tekoja

Työmatkat sähköautoilla ja aurinkopaneelit tehtaan katolle? Moni voi ajatella, että ympäristövelat on kuitattu tällaisilla yksittäisillä, sinänsä hyvillä ja kannatettavilla teoilla. Nämä voidaan tehdä nopeasti ja niiden vaikutus on havaittavissa heti ja konkreettisesti. Valmistavassa teollisuudessa ei pidä langeta mittakaavaharhaan: tyypillisesti Scope 3 -luokan mukaiset arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt ovat suurin yksittäinen päästölähde valmistavassa teollisuudessa.

Taylorismi ja esimerkiksi Henry Ford ovat vaikuttaneet nykyaikaisen teollisuuden muotoutumiseen. Laskentataulukot, tiedon kerääminen ja tehokkuuden mittaaminen ovat edelleen teollisuusyritysten arkipäivää eikä tehokkuuden merkitys ole vähentynyt. Toisaalta ymmärryksemme ympäristöstä rajallisena resurssina on kasvanut ja muuttanut suhtautumistamme siihen.

Muuttuvassa toimintaympäristössä arvokkaista resursseista kilpaillaan yhä tiukemmin. Yhä useammat asiakkaat, rahoittajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät haluavat toimia ensisijaisesti nämä teemat vakavasti ottavien kumppanien kanssa. Tämän vuoksi tehokkuutta on lähestyttävä laajemmasta näkökulmasta ja tuotettava enemmän vähemmällä.

Siksi meidän on keskusteltava kestävästä kehityksestä ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. 

Antti Tervo
Sales
Monitor ERP System Finland