Tieto muuttuu tulokseksi

Suomalainen pk-teollisuus vaikuttaa jääneen ikivanhan ongelman vangiksi, ja näyttää siltä, että pandemian jälkeinen kasvu ei voi lähteä kunnolla lentoon ennen kuin tähän asiaan löydetään ratkaisu: “Kumpi oli ensin – muna vai kana.” Valmistavassa teollisuudessa ongelma näyttäytyy hieman toisessa muodossa. “Kumpi on ensin – tieto vai hyöty” tai “Kumpi on ensin – kannattavuus vai investoinnit”, tai jopa “Kumpi on ensin – kasvu vai kannattavuus”. Tämä saattaa näyttää pahansuovalta naureskelulta, mutta siitä ei ole kysymys. Tiedonkeruun, -siirron ja -käsittelyn nopea kehittyminen on laittanut pienillä marginaaleilla elävän valmistavan teollisuuden tämän tyyppisten valintojen eteen, eivätkä ne ole helppoja valintoja.

Valmistavalle teollisuudelle on kertynyt investointivelkaa vuodesta 2008 alkaen. Se tarkoittaa sitä, että teollisuudesta poistuu toimintakykyä nopeammin kuin uutta rakennetaan. Tämä on seurausta epävar­moista tulevaisuudennäkymistä ja ennestäänkin vaatimattomasta kannattavuudesta, ja se johtaa toimituskyvyn näivettymiseen. Samaan aikaan yritysten edessä on konekannan näivettymisen lisäksi hyvin haasteellisia askeleita kokonaan uusille teknologian alueille eli digitalisaatioon, datan hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen. Asiantuntijoiden mukaan ne ovat välttämättömiä askeleita parempaan tulevaisuuteen. Yritysten omasta näkökulmasta ne ovat samalla askeleita tuntemattomiin toimintamalleihin ja suureen epävarmuuteen. Kouriintuntuvien koneiden ja työkalujen kanssa pärjätään, mutta osataanko tieto muuttaa hyödyksi ja datainvestoinnit kannattavuudeksi? Muna-kana -kysymykset on todella kysyttävä ja vastattava uskottavasti ennen kuin näihin päätöksiin ryhdytään.

VTT on eri tutkimuksissa selvittänyt pk-yritysten kykyä ja halua investoida uuteen tekniikkaan. Tulokset ovat ristiriitaisia. Yrityksissä digitaalisuuden vaikutuksia selvittänyt tutkimus osoittaa, että myös valmistavan teollisuuden kannattaa panostaa digitalisaatioon. Digitalisaatiossa pitemmälle päässeiden yritysten kannattavuus on parempi kuin muiden. Samalla kuitenkin kyselytutkimukset kertovat, että pk-yritykset ovat haluttomia investoimaan uuteen teknologiaan. Kasvua ja uutta liiketoimintaa haetaan uusista asiakkaista, uusista omista tuotteista sekä uusista kumppaneista ja verkostoista, mutta ei niinkään teknologiasta. Yritysten investointihalukkuus uuteen teknologiaan on jopa tippunut vuodesta 2018, jolloin VTT edellisen kerran teki vastaavan kyselyn. Yksi mahdollinen syy investointihaluttomuuteen on pelko siitä, että uusia teknologiainvestointeja ei ammattitaitoisen työvoiman ja osaamisen puuttuessa saada hyödynnettyä. Investoimattomuus koskee sekä varsinaista tuotantokoneistoa että tuotantoa ohjaavia digitaalisia tietojärjestelmiä. VTT:n kyselytutkimukseen osallistuneista yrityksistä toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä lähes 90 prosentilla vastanneista, mutta automaattisesti kerättävää tuotantotietoa hyödyntäviä, tuotannonohjausjärjestelmän ja tehdasautomaation yhdistäviä MES-järjestelmiä ainoastaan joka kymmenennessä yrityksessä. MES-järjestelmän käyttöönottoa harkitsee vain kaksi prosenttia vastanneista. Perusjärjestelmät ovat käytössä, mutta varsinainen digiloikka on vielä tekemättä.

VTT on rakentanut mittariston valmistavien yritysten digitalisaation tason määrittämiseen. Analysoiduissa yrityksissä digitalisaatiotaso korreloi positiivisesti liiketoiminnan tuloksen kanssa. Korkea digitalisaatiotaso – hyvä tulos. Selvin korrelaatio tulokseen on tuotteen digitalisaatiolla, tuotantohenkilöiden digiosaamisella ja valmistusprosessin digitalisaatiolla. Pienin korrelaatio on operatiivisten toimintojen digitalisaatiolla. Kehittämänsä mittariston – digisiirtomatriisin – avulla tekemiensä yritysarviointien perusteella VTT:n asiantuntijat esittävät, että digitalisaatioon kannattaa panostaa myös valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Kehittäminen on kannattavinta kohdistaa keskeisille vaikutusalueille, kuten tuotteisiin, valmistamiseen ja ihmisten digiosaamiseen. Digisiirto-matriisilla saadut tulokset vahvistavat pk-yrityskyselyn tuloksia. Perusjärjestelmät ovat käytössä, mutta laajasti digitalisaatiota hyödyntäviä valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä on vähän, ja keskeinen syy tähän on osaavien avainhenkilöiden puute.

Olen toiminut robotiikan parissa yli 20 vuotta, viimeiset vuodet Yaskawalla Suomen yksikön toimitusjohtajan pestissä. Yaskawa on maailman suurimpia teollisuusrobottien valmistajia.

Teollisuusrobotiikan kehitys on viime vuosina ottanut merkittäviä kehitysloikkia erityisesti uusien softien ja digitaalisten ratkaisujen kehittyessä ja muodostuessa kiinteäksi osaksi laitteistotoimitusta. Asiakkaan puolelta tulevina vaatimuksina robotiikan helppokäyttöisyys ja erilaiset mahdollisuudet etäkäyttöön, esimerkiksi valvonnan ja häiriötilanteiden hallinnan osalta, ovat usein investoinnin edellytyksinä. Kehittyneillä etäohjelmointiohjelmistoilla voidaan yksinkertaistetusti sanoen opettaa robotille uusi työtehtävä samalla kun itse fyysinen laitteisto jatkaa tuotannon tekoa keskeytyksettä. Etäohjelmoimalla uusi tehtävä opetetaan tarkasti todellisuutta vastaavalle robottisolun mallille eli digitaaliselle kaksoselle. Tämä voidaan suorittaa varsinaista tuotantoa häiritsemättä ja uusi työtehtävä on valmis tuotantoa pysäyttämättä.

Yaskawa tarjoaa nykyaikaisia ratkaisuja niin robotiikan helppoon käytettävyyteen ja liitettävyyteen muihin järjestelmiin kuin robotiikan etäkäyttöön ja -ohjelmointiin. Räätälöimme muun muassa tarvittaessa käyttöä helpottavan soluohjaimen, Moto­Easyn, Yaskawan robottijärjestelmille. Käyttöliittymä helpottaa robotin käyttöä ja näin järjestelmästä saadaan enemmän tehoa irti. PC:llä voidaan Ethernet-yhteyden kautta muun muassa ohjata robottia tai liittyä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Moto­Easy on täysin räätälöitävissä. Tämän ansiosta soluohjaimella pystytään vastaamaan moniin erilaisiin asiakkaiden tarpeisiin. Yleisimpiä MotoEasy-käyttöliittymän käyttötarkoituksia ovat parametrinen robotin ohjelmointi, työjonojen luominen, sekä monipuolinen järjestelmän ohjaus ja valvonta. Monipuolisten tietokantayhteyksien ansiosta MotoEasyllä voidaan liittyä moniin erilaisiin toiminnanohjausjärjestelmiin ja muihin ”backoffice”-työkaluihin. Robotin soluohjain voi kuitata valmistuneet työvaiheet suoraan ERP-järjestelmään tai kutsua työjonot suoraan tietokannasta. Näin säästytään manuaaliselta työvaiheelta ja poistetaan virheen mahdollisuutta.

Aiemmin vain isoilla toimijoilla ja heidän linjastoillaan oli mahdollista hyödyntää robotiikkaa tehokkaasti. Tänä päivänä robottiautomaatiosta pääsevät hyötymään myös pieniä tuotantosarjoja valmistavat yritykset. Digitaalisuus mahdollistaa myös pk-yrityksille kilpailukyvyn paranemisen ja sitä myötä liiketoiminnan kasvun. Erityisen vaikeaa digitalisoinnissa on aloittaminen. Mistä pitäisi aloittaa ja mitä hyötyjä voidaan saavuttaa. Näiden asioiden hahmottamiseen erityisesti pk-yritykset tarvitsevat apua Yaskawa Finlandin strategia on parantaa asiakasyritystemme kilpailukykyä ja kannattavuutta poistamalla turha, lisäarvoa tuottamaton työ ja tehostaa tuotteiden valmistusprosesseja huomattavasti. Ajatuksella “Pidetään suomalainen tuotanto kilpailukykyisenä jatkossakin!”.

Ja palataan vielä siihen muna-kana-kysymykseen. Siinä oikea vastaus on muna. Munia oli dinosauruksilla ja liskoilla miljoonia vuosia ennen ensimmäistä kanaa. Myöskään muut alun kysymykset eivät saisi kovin pitkäksi aikaa viivyttää digitalisaation liikkeellelähtöä. Kaikkia niitä ennen oli yrittäjän unelma ja kunnianhimo ja sinnikkyys.


Kirjoittaja:
Yaskawa Finland Oy:n
toimitusjohtaja
Nina Lehtinen

www.yaskawa.fi