Työsuojelurahasto
viestintäasiantuntija
Työpaikkaruokailu on monelle työntekijälle tärkeä osa työpäivää ja työhyvinvointia tukeva tekijä. Neljäkymmentä vuotta sitten kun Työsuojelurahasto aloitti toimintansa, ensimmäinen rahoitettu hanke selvitti työpaikkaruokailua. Kirjekyselynä toteutetun tutkimushankkeen toteutti Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos.
Neljänkymmenen vuoden ajan Työsuojelurahasto on ollut merkittävä työelämässä sovellettavan tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja. Koska rahat työelämän tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen tulevat suomalaisilta tapaturmavakuutusmaksuja maksavilta työnantajilta, rahoitettavien hankkeiden on tarkoitus kehittää työturvallisuutta, työterveyttä, työelämän laatua ja tuottavuutta. Ajatuksena on se, että työnantajien maksamille vakuutusmaksuille saadaan vastinetta, kun rahoitettujen hankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä voidaan soveltaa työpaikoilla.
Työsuojelurahasto edellyttää rahoitettavilta hankkeilta innovatiivisuutta ja uutuusarvoa sekä käytäntöön sovellettavuutta. Rahoitettavien tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla halutaan parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Tiedotus- ja koulutushankkeita rahoittamalla rahasto tukee uutta työelämää koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä ja levittämistä. Henkilökohtaisia stipendejä myöntämällä rahasto tukee työelämän tutkijoiden pätevöitymistä ja uusien tutkijasukupolvien kouluttautumista.
Jo 1980-luvulta lähtien suomalaiset työpaikat ovat kokeilleet uusia ja innovatiivisia keinoja kipukohteiden kehittämiseen Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella. Kehittämisavustus tarjoaa mahdollisuuden soveltaa uutta tutkittua tietoa työyhteisöissä. Ideana on se, että kehittämistä ei tarvitse tehdä yksin vaan siihen on saatavissa ulkopuolista asiantuntija-apua. Työsuojelurahaston kehittämisavustus on tarkoitettu auttamaan työpaikkoja ulkopuolisen asiantuntija-avun hyödyntämisessä. Avustus kattaa puolet ulkopuolisen asiantuntijan palkkioista ja matkakuluista. Kehittämishankkeiden tulee olla innovatiivisia ja työyhteisöä kehittäviä. Kehittämishankkeen ajatuksena on luoda hyviä käytäntöjä ongelmien ratkaisemiseen.
Työsuojelurahaston kehittämisavustuksilla on toteutettu jo yli tuhat työpaikkakohtaista kehittämishanketta eri puolilla Suomea ja aiheiden kirjo on ollut laaja. Esimerkiksi JS-Group Oy:n käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään komennustyön arkea perhemyönteiseksi ja nostetaan henkilöstön työhyvinvointi keskiöön. Tavoitteena on lisätä komennustyön houkuttelevuutta, henkilöstön sitoutumista, työn arjen sujumista sekä vähentää vaihtuvuutta.
Raahelainen teräspalvelukeskus Miilux Oy kehitti työmenetelmiä ja työn organisointia kehittämisavustuksen tuella. Kehittämiskohteena olivat työntekijöiden ja työnjohdon töiden organisointiin liittyvät asiat sekä trukkityön, plasman, särmäyksen, karkaisun ja koneistuksen työmenetelmien kehittäminen. Henkilöstö oli valitsemassa kehityskohteita ja suunnitteli niihin ratkaisuja. Toimintamalleja ja ohjeistuksia muuttamalla moni kehitysidea pystyttiin toteuttamaan heti.
Kone Oyj:n kehittämishankkeessa tarjottiin osallistujille käytännön työkaluja, harjoitteita sekä työnohjausta itsensä johtamiseen ja arjen hallitsemiseen. Tavoitteena oli, että osallistujat oppivat hyödyntämään uudenlaisia työtapoja sekä saavat käyttöönsä toimintamalleja oman mielen ja omien reagointitapojen muuttamiseen. Koneen kehittämishanke sai hyvää palautetta osallistujilta. He olivat erityisen tyytyväisiä saamiinsa konkreettisiin työkaluihin ja vinkkeihin, joiden avulla he kokivat voivansa parantaa tietoista läsnäoloa ja keskittymistä työssään.
Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen avulla on mahdollista tehdä työpaikasta parempi. Yritysten kannattaa tarttua tähän mahdollisuuteen. Lisätietoa kehittämisavustuksesta löytyy osoitteesta www.tsr.fi/
kehittamisavustus.
