Mitä koneturvallisuusvelka on?
Koneturvallisuusvelka on koneissa olevia, ajan saatossa tarkoituksella tai vahingossa laiminlyötyjä määräysten vastaisia turvateknillisiä toimia niin modernisointien, huoltojen, muutosten kuin koneiden ostamisenkin yhteydessä.
Koneturvallisuusvelka on normaalin päivärutiinien varjossa pikkuhiljaa kasvava ”negatiivinen pääoma”, joka pahimmillaan kasvaa niin suureksi, että sen maksaminen muodostuu mahdottomaksi tai ainakin haastavaksi. Asiaa voisi verrata lupiinien leviämiseen. Kun leviämistä ei ole osattu huomioida ja siihen on reagoitu liian myöhään, leviämisen estäminen on käytännössä mahdotonta.
Mistä koneturvallisuusvelka syntyy?
Tyypillinen ”velan yksikkö” syntyy mm. silloin, kun tulee nopeasti tarve korjata tai muuttaa jotain ja sopivia komponentteja tai suunnitelmia ja osaamista ei ole saatavilla. Kun kone on muutoksen tai korjauksen jälkeen saatu tuotantoon, mahdollinen koneen turvallisuuteen liittyvä muutos on jäänyt tarkastamatta. Asia tulisi viimeistään tässä vaiheessa käydä läpi sekä dokumentoida.
Kiire seuraavaan ei useinkaan anna mahdollisuutta tehdä tarvittavia toimenpiteitä ja mahdollinen määräysten vastainen ”kiiremuutos” jää tarkastamatta tai korjaamatta.
Kuinka usein esimerkiksi uuden toiminnon vaatima paineilmasyöttö otetaan asennusteknisesti helpoimmasta paikasta ja muutosta ei ole mietitty turvallisuuden näkökulmasta. Muutoksen tekijälle on harvoin annettu riittäviä koneturvallisuusmääräyksiä täyttäviä ohjeita tai suunnitelmia. Ja ei asia asentajan vastuulla olekaan.
Muutos piirretään tyypillisesti koneen käsivaraisiin kuviin, jotka pahimmillaan seuraavalla viikolla putoavat öljylammikkoon. Tehty käsivarainenkin dokumentointi häviävää, ja seuraavassa muutoksessa kaavioissa puuttunutta toimintoa ei osata ottaa huomioon.
Näin syntyy esimerkkitilanne, jossa koneeseen tehtyjä muutoksia ei ole tarkasteltu koneturvallisuuden näkökulmasta, tehty muutos jää dokumentoimatta ja seuraavaa muutosta tehdessä asiaa ei osata ottaa huomioon. Näiden yhdistelmänä on vaarana syntyä tilanne, jossa kone ei toimi kaikissa olosuhteissa turvallisesti ja määräysten mukaisesti.
Hätäkorjausten piilevä vaara
Koneiden rikkoontumiset aiheuttavat tuotantokatkoksia, joita joudutaan aika-ajoin korjaamaan väliaikaisilla korjauksilla. Jos näitä pikakorjauksia ei muuteta asianmukaisiksi niin pian kuin mahdollista, ”purkkapaikkauksella” on taipumus jäädä pysyväksi ratkaisuksi ja generoi koneturvallisuusvelkaa napsun verran lisää.
Vastaavia esimerkkejä koneturvallisuusvelan syntymisestä löytyy jokaisesta teollisuuslaitoksesta.
Miksi koneturvallisuusvelkaa syntyy?
Tuskin kukaan haluaa tehdä työtään huonosti, mutta sitä on hankala tehdä hyvin, jos ei tiedä mitä siihen kuuluu tai tekemiseen ei saa riittäviä resursseja. Kun tietoa sekä resursseja ei ole riittävästi ja/tai luotetaan teknisen muutoksen tai korjauksen tekijän koneturvallisuusosaamiseen, tehty muutos saattaa olla kaukanakin turvallisesta määräykset täyttävästä ratkaisusta.
Pääosin velan synty juontaa koneturvallisuusmääräysten tietämättömyydestä ja resurssien niukkuudesta, vaikkakin se onkin pahimmillaan tapaturman selvittämisen ja oikeuskäsittelyn yhteydessä huono peruste.
Kuinka koneturvallisuusvelkaa pystyy hallitsemaan?
Avainasemassa on määräysten tuntemus ja systemaattinen tapa hallinnoida muutoksia. Muutokset tulisi aina perustua dokumentoituun riskienarviointiin. Asian hallinta vaatii järjestelmällistä toteutustapaa, joka on kiireisessä tuotannon tekemisessä ehkä suurin kompastuskivi.
Kuinka jo syntyneen koneturvallisuusvelan pystyy maksamaan?
Velkojen maksaminen kerralla on tunnetusti hankalaa. Koska työnantajaa velvoittavassa työturvallisuuslainsäädännössä ei tunneta käsitettä ”koneturvallisuusvelka” ja koneet tulee olla turvallisia koko käyttöiän, tapaturman sattuessa velka tulee maksettavaksi pahimmillaan kerralla – tai ainakin nopealla aikataululla, missä joku muu taho määrittelee tahdin.
Koneturvallisuusvelan maksaminen nopeasti ei ole realistinen tavoite. Riippuen koneiden sekä velan määrästä, prosessi vie helposti vuosia. Korjausliike kannattaa aloittaa eliminoimalla muutettavien ja joskus jopa uusien koneiden muodostaman lisävelan syntyminen. Jos tätä ei huolehdita kuntoon, on vaarana, että resurssit menevät hukkaan velan ”hännän perässä” juoksemisessa.
Tärkeintä on selvittää olemassa oleva velan määrä ja laatia järjestelmällinen menettelytapa asian hoitamiseksi. Luonnollisesti asioiden tekeminen myös maksaa ja taloudelliset raamit sanelevat omat ehtonsa, mutta taloudelliset rajoitteet ei ole peruste laiminlyödä lakien määräyksiä.
Realistinen ”rauhallisesti kiirehtien” on aina velan maksamisen järkevin muoto.
Markku Ulvinen, Koneturva Oy
johtava asiantuntija
