Robotiikan kansainvälinen kattojärjestö, International Federation
of Robotics (IFR) julkaisi viime vuoden lopussa teollisuusrobottien maailmanlaajuisia tilastoja vuodelta 2017. Vuonna 2017 otettiin käyttöön 381 500 teollisuusrobottia. Kiina oli 138 000 käyttöön otetulla robotilla ja 36 %:n markkinaosuudellaan selvästi suurin markkina-alue maailmassa. Kiinalaiset ovat vuosia sitten tehneet strategisen linjauksen robotiikkaan panostamisesta ja sitä päätöstä he johdonmukaisesti myös toteuttavat. Kiinassa kasvua vuodesta 2016 oli peräti 38 %, eikä tulevat vuodet tuone tähän muutosta. Euroopan maista Saksa ylti viiden suurimman markkina-alueen joukkoon 21 400 robotilla. Suomen lukumäärä, 476 uutta robottia, tuntuu näissä luvuissa kovin vaatimattomalta. Silmään tilastoihin tutustuessa otti myös se, että Suomessa kaikki muut toimialat paitsi konepajateollisuus taantuivat robotti-investoinneissa vuodesta 2016.
Ennusteet alalle ovat maailmanlaajuisesti hyvin positiiviset tuleville vuosille. Seuraaville neljälle vuodelle IFR ennustaa keskimääräistä 14 prosentin vuosittaista kasvua. Kasvun vetureina ovat edelleen maailmanlaajuisesti auto- ja elektroniikkateollisuus. Autoteollisuudessa sähköautojen massatuotantoon rakennetaankin väistämättä merkittävästi uusia tuotantolinjoja. Lisäksi kasvava akkutuotanto, myös Euroopassa, tulee hyödyntämään robotteja merkittävästi.
Miten pieni Suomi tulee pärjäämään kilpailussa? Mielestäni Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa oma osansa robotiikan ja automaation hyödyntämisestä ja siten osaltaan turvata suomalainen teollinen tuotanto myös tulevaisuudessa. Robottien avulla voidaan osaltaan varmistaa, että mahdollisimman monessa tuotteessa lukee Made in Finland jatkossakin. Suomi elää viennistä ja viennin kautta ammennetaan hyvää myös muille aloille. Konsulttiyhtiö KPMG:n tekemän selvityksen mukaan 10 vientiteollisuuden työpaikkaa luo 13 työpaikkaa muille aloille. Vaikuttava lukema!
Useiden viime aikaisten julkisten selvitysten mukaan automaation ja robotiikan positiivinen vaikutus kansantalouteemme on lähivuosina merkittävä. Robotiikan osaaminen on meillä vahvaa jo nyt ja myös tulevaisuudessa tasokkaan koulutuksen myötä. Meillä on paljon korkeatasoista koulutusta niin robotiikan kuin koneälyn alueella sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasolla. Robotiikan tuntemusta tuodaan jo opetukseen peruskouluissa, muun muassa Innokas-hankkeen muodossa. Tulevaisuuden tekijät lähtevät työelämään aivan eri tasolta kuin me. Kaiken kaikkiaan valtiovallan tukien ja toimenpiteiden voi olettaa tukevan alan suotuisaa kehitystä omalta osaltaan.
Yksittäisen yrityksen kohdalla voidaan kysyä, onko yrityksellä varaa olla automatisoimatta työvaiheita, jotka ovat automatisoitavissa? Moniin työtehtäviin robotti on parempi renki kuin ihminen, se on väistämätön fakta. Vaikka konepajateollisuus on Suomessa ollut pitkään robotiikan hyödyntäjä, riittää alan pienempien yritysten parissa paljon työsarkaa robotiikan hyödyntämiselle. Robotiikan käyttöönottaminen voidaan kokea vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Toisaalta voidaan arvioida, ettei robotiikka sovellu piensarjatuotantoon. Tämä arvio on kuitenkin vanhakantainen. Tänä päivänä tehtyjä robottiohjelmia voidaan muokata ja muuttaa ketterästi ja aikaa säästäen. Etäohjelmointi on tätä päivää ja usein ohjelmaa ei tarvitse lähteä tekemään alusta. Erikseen räätälöidyillä käyttöliittymillä voidaan myös helpottaa automaatioon siirtymistä. Robotiikkaa hankitaan tuotantoon, jotta saadaan lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja kapasiteettia. Myös laatutekijät puoltavat osaltaan robottien hankintaa. Robottien avulla laatu saadaan pysymään tasaisena ja korkeana automatisoimalla tietyt toistuvat prosessit. Tätä voivat myös vaatia isommat alan yritykset omilta alihankkijoiltaan.
Yksittäisen ihmisen kannalta robottien hankkiminen yritykseen saattaa aiheuttaa pelkoa oman työtehtävän lopettamisesta tai huolta siitä, ettei oma osaaminen riitä. Kuitenkin tiedetään, että yritykset jotka ovat panostaneet automaatioon ja robotiikkaan, ovat ennemminkin pystyneet kasvattamaan kilpailukykyään ja sitä kautta lisänneet henkilökuntaansa kuin vähentäneet sitä. Oma asenne ja motivaatio on yksilön kannalta tärkeä tekijä: olenko valmis oppimaan uutta ja ottamaan tietoa vastaan. Robotisoinnin myötä toiset työtehtävät väistämättä siirtyvät robotin tehtäviksi, mutta toisaalta uusia mielenkiintoisia, turvallisempia ja ergonomisempia työtehtäviä syntyy. Kuten aiemmin totesin, alan koulutus on Suomessa korkeatasoista. Paras tietämys työntekemisestä on kuitenkin työpaikalla kokeneilla ammattilaisilla. Tällöin suurin osa oppimisesta tapahtuu työssä oppimisen ja ns. jatkuvan oppimisen kautta. Uuden oppimisessa merkittävä tekijä on yrityksen järjestämä koulutus ja tuki. Kun perehdyttämiseen panostetaan ja motivoituneelle henkilölle annetaan aikaa opiskeluun, mahdollisuudet onnistua ovat hyvät. Automaatio ja robotiikka muuttaa väistämättä tehdastyötä, mutta uskon muutoksen olevan parempaan, mielenkiintoisempaan ja tuottavampaan suuntaan.
Nina Lehtinen / toimitusjohtaja, Yaskawa Finland Oy
varapuheenjohtaja, Suomen Robotiikkayhdistys ry
