Valimoalan osaamiskeskittymä Tampereelle – alan koulutus Suomessa saatiin turvattua

Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeä valimoalan ammatillinen koulutus jatkuu Tampereella. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK on ottanut vastuulleen valimoalan koulutukset ja alan kehittämisen.

Valimoalan osaamiskeskus kokoaa yhteen ammatillisen toisen asteen koulutuksen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasot. TAKK:iin valmistunut valimo on Suomen ainoa teknisesti teollisuusvalimoa vastaava opetus- ja tutkimusympäristö.

– Valimoalan ammatillisen koulutuksen jatkuminen on tärkeää. Tällä hetkellä alalle ei valmistu lainkaan osaajia vaan uudet työntekijät on koulutettava itse. Tämä koskee kaikkia työntekijäryhmiä ammattityöntekijästä suunnitteluun, kertoo teollisuusvaluja valmistavan Peiron Oy:n toimitusjohtaja Marko Telenius.

– On hienoa, että TAKK otti valimokoulutuksen hoitaakseen ja vie asiaa eteenpäin laajemminkin yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, Telenius jatkaa.

Valimoala työllistää Suomessa suoraan vajaat 2000 henkilöä, mutta välillinen työllisyysvaikutus on huomattavasti suurempi. Valua käyttävä teollisuus, kuten Wärtsilä, Valmet, Metso, Kone ja Nokia, työllistävät Suomessa kaikkiaan noin 120 000 työntekijää.

– Niin kauan kuin nämä suuret yritykset toimivat Suomessa, tarvitaan kotimaassa valutekniikan tuotekehitysosaamista ja tuotantoa, toteaa Aalto-yliopiston valutuotetekniikan professori, Valimoteollisuus ry:n johtava asiantuntija Juhani Orkas.

– Yritykset jakavat suuren volyymin valutuotteiden hankinnan niin, että osa tilataan ulkomailta, ja osa ostetaan suomalaisilta valimoilta. Näin turvataan huoltovarmuudenkin kannalta tärkeän tuotannon alan säilyminen Suomessa, Orkas jatkaa.

Suomessa tuotetaan vuositasolla noin 70 000 tonnia erilaisia valukomponentteja. Tarkkoja tilastoja valukomponenttien tuontimääristä ulkomailta Suomeen ei ole, mutta arviolta se on vähintään toiset 70 000 ­tonnia.

Koulutus palvelee koko Suomea

– Ala itsessään on Suomessa sen verran pieni, että koulutuksen ja tutkimuksen keskittäminen yhteen paikkaan on järkevää, toteaa Marko Telenius, joka toimii myös alan yrityksiä edustavan Valimoteollisuus ry:n puheenjohtajana.

– Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä varmistaa, että koulutus palvelee koko Suomea – kaikkia paikkakuntia, joissa valimoita on.

Ammatilliset koulutukset tullaan toteuttamaan oppisopimuksella, ja lähipäivät voidaan järjestää joustavasti yritysten tiloissa, verkon yli tai Tampereella.

– Prosessiteollisuuden ammattitutkinto vahvistaa ja laajentaa alalla jo työskentelevien osaamista. Tarjolle tulee myös ­
lisä- ja täydennyskoulutusta, mm. menetel­mäsuunnittelusta ja metallurgiasta, kertoo ­TAKK:n valimoalan koulutussuunnittelija Jouni ­Lehto.

TAKK on ainoa valimotekniikan ammatillinen kouluttaja Suomessa. Korkea-asteella on tarjolla yksittäisiä valimotekniikan opintojaksoja Aalto-yliopistossa, Tampereen Yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Kymmenen vuoden aikana valimoteollisuuden tuotanto on vähentynyt Suomessa 30–50 prosenttia valimosektorista riippuen. Siitä huolimatta alalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Valimoalalle voidaan osaamiskeskuksen ansiosta järjestää jatkossa myös rekrytoivia koulutuksia, joiden tavoitteena on taata osaavat työntekijät yrityksiin.

– Työntekijöiden ikärakenne ja alan yleinen imago tuovat haastetta yrityksille, to­teaa Marko Telenius.

Koulutuksen ja työelämän hybridimalli

Valimokoulutuksen jatkuminen ja siirtyminen TAKK:iin tarkoitti suuria muutoksia tiloihin. Valimon rakentamiseen saatiin strategiarahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Samoihin tiloihin valimon kanssa muutti vuokralaiseksi valualan yritys Hetitec Oy. Se mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön.

– Tämäntyyppiset hybridiratkaisut tulevat varmasti yleistymään jatkossa, kertoo TAKK:n rehtori Teppo Tapani.

– Ala kehittyy voimallisesti ja yhteistyökuviolla pystytään varmistamaan se, että koulutuksissa on käytössä ajanmukainen – jopa ennakoiva varustus. Koulutus ja työelämä elävät riti-rinnan tiiviissä vuorovaikutuksessa.