Aeroff Oy – tutkimushankkeesta oikeaksi yritykseksi

Tutkimuksesta syntyy TAMKissa uutta liiketoimintaa, Aeroff Oy:n tarina sen todistaa. Metallintyöstöpajojen aitoon tarpeeseen kehitetystä keksinnöstä sukeutui hanke, jonka tuloksena syntyi spin off -yritys. Talon moni­alainen osaaminen yhdistyi, kun TAMKin ensimmäinen hankkeesta alkunsa saanut yritys näki päivänvalon
kesällä 2019.

Yritysten ongelmat ovat usein sellaisia, joihin saatavilla olevasta tarjonnasta ei löydy ratkaisua. Silloin pitää etsiä uusia menetelmiä. Ammattikorkeakoulun kanssa toteuttavat tutkimus- ja kehityshankkeet soveltuvat hyvin uusien ratkaisujen löytämiseen. Asiasta innostuneiden henkilöiden ansiosta uuden ratkaisun lisäksi voi syntyä uutta liiketoimintaa. Aeroff Oy on ensimmäinen TAMKin tutkimushankkeesta alkunsa saanut spin off -yritys.

Alussa oli yritysten aito tarve

Metallien työstöprosesseissa syntyy monenlaisia terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Olemassa oleviin hiukkassuodattimiin ja öljysumuerottimiin jäävät nykyään hyvin jo melko pienetkin partikkelit, mutta kaasumaisia ainesosia ne eivät pysty poistamaan.
− Isot suomalaiset konepajat pyysivät, että kasvaneista työstönopeuksista johtuvaan epäpuhtauksien höyrystymisongelmaan kehitetään tehokas ratkaisu, kertoo Hanna Pihlajarinne, tekniikan tohtori, ­TAMKin Liiketoimintayksikön osaamispäällikkö ja Aeroff Oy:n toimitusjohtaja.
TAMK tutki olemassa olevaa tarjontaa silloisen lehtorin, diplomi-insinööri Pirkko Pihlajamaan johdolla. Pihlajamaa vastaa nykyisin Aeroff Oy:ssä tuotekehityksestä. Hänelle konepajojen ongelmakenttä ja teolliset ympäristöt olivat tuttuja, sillä hän on ennen opetusalalle siirtymistään tehnyt työuransa teollisuusilmastoinnin ja järjestelmien konsultoinnin ja suunnittelun parissa.

Nyt on keksitty jotain uutta!

Työsuojelurahaston rahoittama ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä – kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” -tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä usean yrityksen kanssa lokakuusta 2016 joulukuuhun 2018. Siihen kutsuttiin mukaan TAMK ja Pihlajamaa. Hanketta veti Työterveyslaitos yhdessä VTT:n ja TAMKin kanssa.
Idea Aeroff-ratkaisusta syntyi hankkeen loppumetreillä. TAMKissa tunnistettiin, että nyt on keksitty jotain uutta.
− Tulin silloin liiketaloudesta asiantuntijaksi mukaan. Laitoimme vireille eurooppalaisen patentin hakuprosessin ja mietimme, miten keksintö voidaan kaupallistaa, Pihjalarinne taustoittaa.

Jatkohanke, jossa AerOff-ratkaisun tuotteistamista ja kaupallistamista valmisteltiin, oli TAMKin ensimmäinen Business Finlandin ”Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa” (TUTLI) -rahoitus, nykyiseltä nimeltään Research to Business -rahoitus. Hankevalmistelu tehtiin silloisessa Tampere 3 -hengessä tiiviissä yhteistyössä Hervannan kampuksen kanssa.
− Tampereen yliopiston Innovaatiopalveluiden kumppanuuspalvelupäällikkö Pasi Vakaslahti antoi meille arvokasta tukea ja sparrausta hakuvaiheessa, kiittävät Pihlajarinne ja Pihlajamaa.

Yritysidea jatkojalostui prototyypeiksi

TUTLI-hankkeen aikana keksinnöstä tehtiin kolme oikeassa tuotannossa ja työstökoneissa toimivaa prototyyppiä yhteistyöyrityksiin. Testiympäristöjä oli muun muassa eri ilmavirtojen mitoituksille.
− Työterveyslaitos mittasi poistoilman pitoisuudet ja saimme puolueettomat akkreditoidut tutkimustulokset keksinnön toimivuudesta. Omakin ymmärryksemme lisääntyi, kun näimme protot ja kuulimme käyttäjien kommentit. Pystyimme kehittämään ratkaisua edelleen. Aloitimme samaan aikaan kaupallistamisen valmistelut ja immateriaalioikeuksien suojaamisen, Pihlajarinne kertoo.

Hankkeessa toimineet opettajat mukaan yritykseen

TUTLI-hankkeen hakuvaiheessa oli tunnistettu jo kuusi eri liiketoimintamallia, joilla keksintö voitaisiin kaupallistaa. Ne analysointiin tutkimushankkeen aikana.
− Päädyimme spin off -yritysmalliin, jonka perustamisen erityispiirteinä olivat omistuspohja ja immateriaalioikeudet. Yrityksen perustamisen jälkeen immateriaalioikeudet siirrettiin spin off -yritykselle. Näihin liittyvistä ehdoista ja velvoitteista sovimme erillisessä sopimuksessa. TAMK tuli osakkaaksi yritykseen Tamlink Oy:n kautta, Pihlajarinne taustoittaa.

Hankkeessa toimineista opettajista löytyi tiimi, joka halusi jatkaa yrityksen parissa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Aeroff Oy:n perustajajäsenet ovat taustaltaan tamkilaisia. Pihlajamaa toimii yrityksessä keksijänä, teknisenä asiantuntijana ja tuotekehittäjänä. Hänen teknisenä työparinaan on talotekniikan lehtori, Jussi-Pekka Juvela. Konetekniikasta Lasse Hillman toimii hallituksen puheenjohtajana ja myynnin johtajana. ­Petteri Vilén vastaa taloudesta.
− Saimme mukaan talon ulkopuolisenkin osaajan, Timo Nykäsen, jolla on kova kokemus yritysjärjestelyistä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Olemme ylpeästi tamkilaisia ja aerofflaisia. Keskustellessani yritysten kanssa annan aina molemmat käyntikorttini. Mainostan samalla TAMKin tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja kansainvälisiä opiskelijoitamme vaikka harjoittelijoiksi, toteaa Pihlajarinne.

Opiskelijat olivat aidosti mukana

Kaupallistamisen keskiössä on asiakas ja hänen tarpeensa. Ydinviestin täytyy olla selkeä.
– Lähestyimme asiaa käytännöllisesti. TAMKin Media and Arts -tutkinto-ohjelman visuaalisen suunnittelun kurssin opiskelijatiimi teki meille logon, visuaalisen ilmeen, esitteitä ja animaation. Näiden avulla olemme päässeet markkinoinnissa hyvin eteenpäin.

Pihlajarinne kiittää opiskelijoiden ammattimaisuutta.
– Vaikka aihealue oli opiskelijoille vieras, he kiteyttivät markkinointiviestin hienosti visuaaliseen muotoon, ja tekivät aivan loistavaa työtä. Opiskelijat saivat opintopisteitä ja hanke pystyi heille hieman maksa­maankin.
Kaikkiaan hankkeessa tehtiin poikkeuksellisen laajasti opinnäyte- ja projektitöitä eri koulutusohjelmissa, 11 kappaletta. Ne liittyivät aiheeseen eri näkökulmista ja sivusivat kansainvälistä liiketaloutta, kemiaa, tekniikkaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Aeroff Oy:n tulevaa toimittajaverkostoa analysoitiin kahdessa eri kansainvälisen liiketoiminnan opinnäytetyössä.
– Pystyimme hyödyntämään hanketta opetuksessakin. Aihe oli mukana monilla kursseilla; tekniikan labratöissä mietittiin muun muassa asennuksia, ja liiketoimintatoimintapuolella pureksimme asiakasarvoa kansainvälisen opiskelijaporukan kanssa, Pihlajarinne kertoo.

Tamkilaiset kollegat tukivat tekemistä

Liiketoimintasuunnitelman kehittämisen työkaluna käytettiin Business Model Canvas -mallia.
– Opetin sen käyttöä opiskelijoille ja tuntui luontevalta käyttää sitä tässäkin. Kävimme keskusteluja monen yrityksen kanssa ohjausryhmässä ja protojen suunnit­telussa.
Pihlajarinne kiittää myös tamkilaisia kollegoita.
− Monialainen hankkeemme sai tekemistä vahvistavaa kollegoiden tukea eri koulutusohjelmista. Mukana oli osaajia liiketaloudesta, talotekniikasta, laboratorio- ja konetekniikasta, mediapuolelta sekä tieto- ja viestintätekniikasta. Oli hienoa, että kun meillä oli tarjolla hyviä projekteja opiskelijoille, niihin löytyi osaavia ohjaajia ja opettajia.

Yritys toimii koronasta huolimatta

Aeroff-ratkaisun osat valmistaa joukko suomalaisia sopimusvalmistajia. Aeroff Oy keskittyy suunnittelun vaatimaan asiantuntijatyöhön ja konsultointiin. Laite voidaan asentaa niin uusiin kuin vanhoihinkin työstökoneisiin.
– Kartoitamme, millaisia työstökoneita tilassa on, ja räätälöimme tuotteen asiakkaan tarpeisiin. Ratkaisu vaatii aina asiantuntijatyönä tehtävän mitoituksen ja suunnittelun.

Myynti aloitetaan ensin kotimaassa.
− Metallintyöstöpajojen työilmaongelma on sama kaikissa länsimaissa, joten pian tähtäimessämme ovat myös ulkomaat. Erityisen kiinnostuneita olemme Saksasta, jonne metallityöstöala on keskittynyt.
Korona iski viime keväänä voimakkaasti tuoreeseen yritykseen. Suunniteltu ensiesiintyminen Konepaja-messuilla peruuntui viikon varoitusajalla, kun poikkeustila julistettiin.
− Se pakotti miettimään uusiksi monia asioita, mutta tarjosi myös mahdollisuuden tuotekehitykseen, immateriaalioikeuksien vahvistamiseen ja yrityksen kehittymiseen, Pihlajarinne toteaa.

Ratkaisulla on iso arvo asiakkaalle

Pihlajarinteen mukaan puhdas, raikas ja terveellinen työilma metallintyöstötiloissa on ilman muuta iso arvo asiakkaalle. Puhdas työilma on vetovoimatekijä alalle.
− Asiakkaamme ovat tiedostavia metallintyöstöalan edelläkävijöitä, toteaa Pihlajarinne.
− Heille työntekijöiden terveys ja ympäristönäkökulmat ovat erittäin tärkeitä. He haluavat, että heidän imagoonsa liitetään puhtaus ja turvallisuus.

Toinen merkittävä hyöty asiakkaalle on materiaalitehokkuuden paraneminen.
− Siinäkin mielessä ratkaisumme on hieno, että samalla prosessilla vähennämme myös työstöprosessissa tarvittavaa leikkuunestettä kaappaamalla sitä pois ilmasta ja palauttamalla takaisin prosessiin. Ongelmajätteen määrä vähenee ja paloturvallisuus paranee.
Kolmas hyöty on konepajan ympäristöpäästöjen pienenemisessä. Pihlajamaa painottaa, että poistoilman ohjaaminen kokonaan ulos ei ole järkevää energiatehokkuusmielessäkään.
− Sen sijaan, että hallin poistoilma päästettäisiin sellaisenaan luontoon, se puhdistetaan ja pidetään sisällä.

Tuotantokoneiden hyvinvointikin on tärkeää

Pihlajamaan mukaan nenä yleensä kyllä haistaa, että ollaan konepajassa.
− Tietty tunkkaisuus on tunnistettavissa, se on epäpuhtautta ja kosteutta. Konepajoissa on huipputekniikkaa, joten ruostumista ja kulumista edesauttava ympäristö ei ole optimaalinen koneille eikä elektroniikalle. Tuotantokoneidenkin hyvinvointi ja kestävyys pitää huomioida.

Markkinoilla ei ole vastaavaa ratkaisua, joka pystyisi poistamaan ilmasta haitalliset, kooltaan hyvin pienet kaasumaiset aerosolit. Työterveyslaitos on jo vuonna 2009 määritellyt tavoitetasot indikaattorina toimivan alkanoliaminien yhteispitoisuuksista ja ­TVOCien pitoisuuksista.
− Tähän asti se on ollut vain suositus, koska ei ole ollut ratkaisua päästä tälle tasolle tai sen alle. Pienetkin partikkelit ja kaasumaiset epäpuhtaudet jäävät haaviimme, ja pääsemme selkeästi alle tavoitetasojen. Eri ainesosien terveyshaitoista on vielä lisättävä tietoisuutta, Pihlajarinne toteaa.

Maaperä, joka synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa

Pihlajarinne kehuu TAMKia.
− Talon ilmapiiri on ollut todella kannustava spin off -yrityksen perustamiseen. Haluamme tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä, hän painottaa.
− Meillä on paljon opinnollistettavaa, ja tarjoamme mielellämme opiskelijoille oppimiskokemuksia Aeroffissa opinnäytetöiden ja projektien avulla. Voimme antaa myös asiantuntijaluentoja. Se on yhteistyötä ja vaikuttavuutta, joka hyödyttää kumpaakin. Haluamme osaltamme ruokkia maaperää, joka synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa, Pihlajarinne summaa.
Ammattikorkeakoulutausta lisää spin off -yrityksen uskottavuutta ja luotettavuutta.
− Tuotteemme on tutkimuksella kehitetty ja testattu, se tukee myös asiakaslupaustamme.

Yritysten aitojen ongelmien ratkominen on ammattikorkeakoulujen vahvuus

Pihlajarinne pitää ammattikorkeakoulujen roolia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta olennaisena.
− Meillä on silti parannettavaa. Meidän pitää aktiivisesti tunnistaa yritysideat tutkimuksesta ja edistää yrittäjyyttä. Tulevan liiketoiminnan kannalta ideat täytyy sopivasti suojata ja patentoida.

Ammattikorkeakoulussa on paljon tutkimusosaamista.
– Meillä hienous on se, että nojaamme tieteelliseen tutkimukseen, mutta osaamme myös tulosten käytännön soveltamisen ja liiketoimintaan viemisen. Se, että ratkomme yrityksen aitoa ongelmaa, on ammattikorkeakoulujen vahvuus, Pihlajarinne painottaa.
Hänen mukaansa ideoita voidaan viedä käytäntöön Aeroffin kaltaisella yrityskuviolla.
− Rahoitusmuotoja on erilaisia, ja esimerkiksi nykyinen Research to Business -rahoitus sopii loistavasti ammattikorkeakoulujen profiiliin. Pystymme parantamaan hurjasti ihmisten elämänlaatua. Se on suuri voima, joka vetää meitä Aeroff-yrittäjyydessäkin. Yrityksen kautta voi saada paljon aikaiseksi, vaikka ei olisikaan aiempaa kokemusta, Pihlajarinne kiteyttää.
− Kun talosta saa näin hyvää tukea spin off -yrityksen aloittamiseen, meiltä lähtee vielä monta yritystä maailmalle. Tämä yrityksen perustaminen oli huikea oppimisprosessi, joka jatkuu pitkään!

Hanna Ylli