Digitalisaatio ei kumarra muutosvastarinnalle

Sähköpotkulautoja ja ruokatilauksia applikaatioilla, mobiilimaksamista, automaattisesti ajavia autoja… digitaaliset palvelut ja välineet ovat vyöryneet meidän jokaisen elämään melkein huomaamatta.
 
Maailma muuttuu digitalisaation myötä nyt sellaisella vauhdilla, että perässä ei oikeasti meinaa pysyä. Digitalisaatio rinnastetaan usein teollistumisen aikakauteen, mikä on monelta kantilta katsottuna hyvin osuvaa, sillä teollinen vallankumous muutti yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten jokapäiväistä elämää. Aivan kuten digitalisaatiokin. Erona kuitenkin on muutoksen vauhti ja se, että jokainen meistä on, halusi tai ei, osana toteuttamassa digitaalista muutosta. Teollisen vallankumouksen aikajänteessä puhutaan vuosikymmenistä, jopa vuosisadasta, kun taas digitaalisessa murroksessa vuosista.

Valmistava teollisuus on ollut automaation edelläkävijä jo vuosikymmenet. Robotit ja automatisoidut tuotantoyksiköt ovat arkinen ilmiö esimerkiksi konepajoissa, jalostamoissa ja tehtaissa. Tuotannon rinnalla tehdään kuitenkin edelleen paljon manuaalista työtä: projektiseurantaa, tuntikirjauksia, tilauskäsittelyitä, laskutusta ja vaikkapa henkilöstöhallinnollisia tehtäviä. Aivan huomaamatta niistä saattaa syntyä tuotannon pullonkauloja, jotka nakertavat yritysten kilpailukykyä ja rajoittavat digitalisaatiosta saatavia hyötyjä. Ja vieläkin suurempi ongelma on se, että samalla erilaisen tuotantotiedon hyödyntäminen jää vaillinaiseksi.

Käsin kirjattua tietoa ei useinkaan voida hyödyntää liiketoiminnan tarvitsemalla tavalla. Esimerkiksi tuotannon kuormitusta tai tuotteiden valmiusastetta kuvaava tieto voisi tarjota monipuoliset mahdollisuudet ennustaa kapasiteettitarpeen kehittymistä tekoälytyökaluilla. Jos tieto on vaillinaista tai päivittymätöntä, mahdollisuus menetetään. Ratkaisu on kuitenkin kaikkien käsillä: yhä älykkäämmät robotit ovat jo täysin normaali ilmiö toimistorutiinien hoitamisessa, ja robotiikan ensimmäinen aalto on saavuttamassa myös toimistotyön.

Robotiikka onkin yksi digitalisaation ilmentymä. Sen maailmaa muuttava piirre on siinä, että robotti pystyy monessa tilanteessa jäljittelemään ihmisen tekemää työtä. Robotti ei edellytä työnkulkujen ja toimintaprosessien muuttamista, ja siksi sitä voidaan hyvinkin kutsua vaikkapa koneelliseksi työkaveriksi tai virtuaaliseksi assistentiksi. Fyysisten robottien lisäksi robotti voi olla nykyisin täysin virtuaalinen, tietovälineitä hyödyntävä automaatiokaveri. Nämä kaikki robotiikan piirteet tekevät siitä lähitulevaisuudessa palvelutoimintaa nopeasti digitalisoivan ja automatisoivan ilmiön. 

Uusia teknologioita myös pelätään. Viekö robotti ihmisten työt tai ottaako tekoäly vallan tulevaisuuden yhteiskunnassa? Kyllä, robotti ottaa hoitaakseen lähitulevaisuudessa monia sellaisia tehtäviä, joita vielä nykyisin me ihmiset teemme. Ja kyllä, tekoäly ratkoo yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita jo nyt. Kysymys ei silti ole teknologian jyräämisestä, vaan siitä, että me ihmiset pystymme entistä enemmän keskittymään inhimillistä kyvykkyyttä vaativiin tehtäviin. Robotilla kun ei ole empatiakykyä, eikä teko­äly käsitä muuttuvaa tilannetta ihmisen tavoin.

 
”Robotti vie työsi, jos teet työtä kuten robotti”

Tämä vapaasti muotoiltu lainaus kertoo varsin hyvin muutosvoimasta, joka on muuttanut teollisuutta jo vuosikymmenten saatossa, ja jonka tietotyöläisetkin kohtaavat lähivuosina. Digitalisaatio on jakava voima, se jättää toiselle puolelle ne lähes rajattomat mahdollisuudet uudistumiselle, kilpailukyvyn kasvulle, tuottavuuslisäykselle, paremmalle palvelulle, henkilöstön työtyytyväisyydelle ja toiminnan luotettavuudelle. Toiselle puolelle kuitenkin jää haasteita ja riskejä – merkittävimpänä ulkopuolelle jääminen, riski jäädä sivustaseuraajaksi tai muutoksen murjomaksi. Jos yritys tai yksilö ei kykene tarttumaan digitalisaation mahdollisuuksiin, heikkenevät tulevaisuuden selviytymismahdollisuudet väistämättä. Digitalisaatio ei entisen maailman tavoin kumarra muutosvastarinnalle. Häviäjä on se, joka asettuu poikkiteloin muutoksen vyörylle.

Digitalisaatio on ennen kaikkea toimintaan liittyvä muutos, mutta teknisten edellytysten rakentamista ei kuitenkaan voida sivuuttaa. Digitaaliset askeleet edellyttävät myös teknologiapanostuksia. Me uutta, digitaalista, maailmaa rakentavat sukupolvet olemme etuoikeutetussa asemassa: tehtävä on vastuullinen, mutta myös äärimmäisen mielenkiintoinen. Onkin tärkeää asemoida itsensä uusien ilmiöiden tekijäjoukkoon, sillä on paljon mielekkäämpää olla edistämässä muutosta kuin joutua pelkästään sen kohteeksi.

Olli Ainasvuori
CEO, MOST Digital Oy

Lue artikkeli Eurometalli-lehdestä