Teollisuuden uuden vuoden näkymät

Vuosi 2022 on saatu pakettiin ja olipahan tapahtumarikas vuosi. Juuri kun pandemian pahin jo hiukan hellitti, alkoi Euroopassa uusi haasteellinen aikakausi. Se aiheuttaa edelleen suuria muutoksia, joihin sopeutuminen on vasta alkanut. Inflaatio laukkaa tällä hetkellä suurimmissa lukemissa vuosikymmeniin, ja etenkin energian hinta on noussut voimakkaasti. Kustannuspaineita aiheutuu teollisuusalalle laajasti, koska energiaa käytetään paljon ja siitä on hankala säästää.

Monet asiantuntijat uskovat, että pahin kuitenkin lienee jo takana, ja esimerkiksi sähkön hinta tulee putoamaan mahdollisesti viime vuoden lopun tasosta, jääden kuitenkin selkeästi korkeammalle kuin mihin aiemmin olemme tottuneet. Väitteitä tukee myös muun muassa toivottavasti Olkiluoto 3:n saaminen täyteen käyttöön vuoden alkupuoliskolla.


Haasteena kohoavat kustannukset, varaudu hyvissä ajoin

Energiahinnan tasaantumisesta huolimatta ennustetaan kuitenkin yleisen taloustilanteen heikkenevän, ja monet teollisuusyritykset ovat raportoineet tilauskannan pienentymisestä, joskin ne ovat edelleen vahvoja. Euroopan oletetaan olevan taantumassa viimeistään vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Kuinka laukkaavan inflaation ja supistuvan talouden ympäristössä voi sitten pärjätä? Reaaliaikainen tieto oman yrityksen tilanteesta, tilauskannasta ja kannattavuudesta on tukena muutoksiin varautumisessa. Saatua tietoa hyödynnetään tilanteen mukaan.

Jotta haastaviinkin muutoksiin osataan reagoida ajoissa, tarvitaan muun muassa ajantasaista hintatietoa materiaaleista. Tähän kun lisäksi yhdistää tarkan ja reaaliaikaisen tiedon työn ja palveluiden kustannuksista, saadaan tarkka jälkilaskenta.

Näistä kaikista ajan tasalla olevista yrityksen tiedoista nähdään, esimerkiksi mahdollisen tilauskannan pienentyessä, voidaanko mahdollisesti tiukassa hintakilpailutilanteessa tinkiä vielä omasta hinnasta tai löytyisikö jostain kehittämisen varaa, jolla omakustannetta saataisiin pienemmäksi omaa kannattavuutta vaarantamatta. Hinta ei ole aina paras tai kestävin kilpailukeino, mutta jos sen yhdistää palveluun ja laatuun, niin saadaan rakennettua kilpailukykyinen kokonaisuus ja tätä monelta pienemmältäkin teollisuusyritykseltä vaaditaan.

Laatua pitää valvoa ja sen pitää olla osa päivittäistä toimintaa. Edellytetään mittauspöytäkirjoja, ainestodistuksia ynnä muuta. Tällöin on entistä tärkeämpää, että yrityksen toiminnot ja järjestelmät tukevat tätä, eivätkä aiheuta ylimääräistä työtä. Kustannuksia karsiessa onkin hyvä tarkastella juuri niitä toimintoja, joista ylimääräistä työtä syntyy.

Onkin selvää, että sekä kuluvan vuoden että myös laajemmin tulevaisuuden kilpailukyky syntyy entistä useamman kohdan kokonaisuudesta. Tästä syystä kannattaakin siis hioa toimintatavat ja järjestelmät kuntoon ajoissa. 

Admicom Finland Oy
Jarmo Räihä
teollisuuden toimialajohtaja
www.admicom.fi