Teollisia palveluita kehitettäessä turvallisuusnäkökulmat eivät aina ole päällimmäisinä mielessä, vaan ne saattavat jäädä taloudellisten päätösten jalkoihin. SerSafe-tutkimushankkeessa kehitettiin työkaluja palvelukehityksen aikaisen turvallisuuden huomioimisen arvioimiseen ja varmistamiseen.
Yhä useammat yritykset tarjoavat ja hankkivat teollisia palveluita, kuten huolto- ja kunnossapitopalveluita. Teollisten palveluiden turvallisuuden varmistamiseksi on toteutettu paljon erilaisia toimenpiteitä palveluita tarjoavissa yrityksissä sekä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Esimerkkeinä tällaisista kehittämiskeinoista ovat turvallisuuskoulutukset, vaarojen tunnistamisen mobiilisovellukset, turvallisuusasioiden sisällyttäminen sopimuksiin sekä asiakkaan kanssa yhdessä toteutetut turvallisuusauditoinnit.
Nämä turvallisuuden edistämiskeinot ovat kuitenkin painottuneet palveluiden toteutusvaiheeseen. Palveluiden kehittämisen aikana turvallisuusnäkökulmat eivät korostu samalla tavalla, vaikka myös tässä vaiheessa palveluiden turvallisuutta tulisi pohtia muun muassa lainsäädännön, asiakastarpeiden, käytettävien teknologioiden ja toimintaympäristön asettamien turvallisuusvaatimusten näkökulmista.
– Turvallisuusasioiden huomioon ottamista palvelukehityksen aikana haittaavat epäjärjestelmälliset kehitysprosessit ja projektien välillä vaihtelevat palvelukehityksen käytännöt. Jos kehitysprojektien toteutusta ei ole ennalta määritelty, on turvallisuusasioiden kattava tarkastelu osana projektia haastavaa, juuri päättyneen hankkeen vastuullisena johtajana toiminut professori Jouni Kivistö-Rahnasto TTY:ltä kertoo.
Turvallisuusasiat jäävät vähäiselle huomiolle teollisten palveluiden kehitysvaiheessa etenkin, jos palvelukehitykseen osallistuvalla henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista ja kokemusta turvallisuuden hallinnasta.
– Turvallisuushenkilöstö osallistuu harvoin aktiivisesti palvelukehitysprojekteihin, eikä palveluita kehittävien henkilöiden osaaminen turvallisuusasioissa ole vastaavalla tasolla. Palvelukehitystiimeihin tarvittaisiinkin parempaa turvallisuusasiantuntemusta, jotta turvallisuusnäkökulmien tarkastelu tulisi toteutettua kehitysprojekteissa järjestelmällisesti, toteaa hankkeessa toiminut tutkijatohtori Sanna Nenonen.
Tukea turvallisuuslähtöiseen palvelukehitykseen
Työkaluja turvallisuuden huomioon ottamisen varmistamiseksi osana teollisten palveluiden kehittämistä ei ole aiemmin ollut tarjolla. SerSafe-hankkeessa tartuttiinkin tähän ongelmaan kehittämällä materiaalipaketit palvelukehityksen turvallisuuslähtöisyyden arvioimiseen ja varmistamiseen.
– Teollisia palveluita kehittävissä yrityksissä ei välttämättä tiedosteta, mitä kaikkia turvallisuusnäkökulmia palvelukehityksen aikana tulee ja kannattaa tarkastella. Nyt saatavilla olevien materiaalien avulla yritykset voivat arvioida, miten turvallisuus näyttäytyy palvelukehityksessä ja kehittää turvallisuuden huomioon ottamista materiaalien tarjoamien vinkkien ja kehittämiskeinojen perusteella, Nenonen sanoo.
Hyötyä liiketoiminnalle
Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat toteuttivat SerSafe-hankkeen yhteistyössä viiden teollisia palveluita Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla tarjoavan yrityksen kanssa. Yhteistyön avulla hankkeessa pystyttiin keskittymään yritysten toiminnan kannalta oleellisimpiin ja tyypillisimpiin palvelukehityksen aikaisiin turvallisuuden varmistamisen haasteisiin.
– Turvallisuuden tarkastelu osana palveluiden kehittämisen aikaista päätöksentekoa tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia myös kokonaan uusien palveluideoiden löytämiseen turvallisuuden kautta. Turvallisuuden merkitys on viime aikoina korostunut teollisuudessa, joten turvallisuuden edistäminen jo palveluiden kehitysvaiheessa voi tarjota uusia kilpailumahdollisuuksiakin, esittää Kivistö-Rahnasto.
SerSafe-hankkeessa kehitetyt turvallisuuslähtöistä teollisen palveluiden kehittämistä tukevat materiaalipaketit ovat saatavilla suomen- ja englanninkielisinä tutkimuksen toteuttaneen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun (CSME) tutkimusryhmän verkkosivulta (www.tut.fi/csme -> SerSafe). SerSafe-hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, TTY ja kumppaniyritykset.
INFO
Tutkimuksen loppuraporttiin voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4189-6
Lisätietoja
Professori Jouni Kivistö-Rahnasto
puh. 040 567 4676, jouni.kivisto-rahnasto@tut.fi
Tutkijatohtori Sanna Nenonen
puh. 040 849 0356, sanna.nenonen@tut.fi
Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun (CSME) -tutkimusryhmän verkkosivut www.tut.fi/csme
