Metallisorvaamon yrittäjät  kannustavat kaikkia tuomaan alaa esiin

Metallisorvaamo A. ­Pakarinen on vuonna 1992 perustettu alihankintakoneistamo Nastolassa, Lahdessa. Se on käynyt sukupolvenvaihdoksen läpi ja työllistää toistakymmentä koneistajaa omistajapariskunnan lisäksi. Perheyritys on kasvanut pienestä autotallipajasta kansainvälisten vientiyritysten strategiseksi kumppaniksi.

“Palveluihimme kuuluu CNC-koneistusten eli CNC-sorvauksen ja CNC-jyrsinnän lisäksi manuaalikoneistukset, pienissä määrin hitsaaminen ja tarjoamme myös varastointipalvelua asiakkaillemme”, kertoo toinen omistaja ja tuotannosta vastaava Jani Pakarinen. Pakarisella on työvuosia takana jo yli 23, ja jokainen Nastolan tehtaalla koneistettava kappale on tuttu. Hän kertaa työ­uraansa: “Aloitin autotallissa sahaamisesta heti, kun jaksoin sahan nostaa ja sitä operoida. Sen jälkeen siirryin ammattikoulusta nopeasti jatkamaan opinnot oppisopimuksella isäni perustamalle ja lähelle pieniin erillistiloihin muuttaneelle pajalle aloittaen manuaalipuolelta. Myöhemmin olin muutaman vuoden CNC-sorvilla töissä. CNC-pitkäjyrsimellä tein sitten koneistajana pidempään töitä, kunnes siirryin lopullisesti tuotantopäällikön rooliin ja firman johtoon.”

”Varastointipalvelu on syntynyt asiakkaiden tarpeesta ja Pakarisen sorvaamon halusta erikoistua nimenomaan varaosapuolelle, jossa laatu ja nopeus näyttelevät merkittävää osaa. Usein asiakkaalla on vuosikulutustarve, mutta halu kotiuttaa pienemmissä erissä. Näin saamme kustannuksia alaspäin yhdessä ja myös tuotannollisia etuja siitä, että usein kappaleet ovat keskenään samankaltaisia, jotkin mitat eroavat vähän toisistaan.”

“Jos teillä on tarvetta varaosien tai protojen yhteistyökumppanille, ottakaa yhteyttä ja katsotaan, voisimmeko auttaa teitä. Parhaiten meidän tuotantoon sopii 1–50 kpl sarjakoot, ja esimerkiksi pintakäsittelyt onnistuvat yhteystyöverkostomme kautta, ja toimitukset hoituu ympäri Suomen, myös ulkomaille”, vinkkaa tuotantopäällikkö Pakarinen.
 

Osaajapula koko alan ongelma

Metallisorvaamo A. Pakarinen Oy on itse jo ottanut seuraavan stepin tulevaisuutta ajatellen, kun sukupolvenvaihdos on viety loppuun ja kotona on myös kasvamassa mahdollisesti seuraavakin polvi, mutta yrittäjäpariskunta on kiinnostunut koko metalli- ja konepaja-alan tulevaisuudesta – myös vähän huolestunut siitä.
“Meidän alalla on valtava eläköityminen jo käynnissä, ja osaajapula estää jo nyt monen yrityksen kasvun tai hidastaa investointihalukkuutta. Tämä on kaikkien alalla olevien otettava vakavasti, vaikkei itsellä olisikaan rekrytoinnissa ongelmia juuri tällä hetkellä. Meillä ei ole, eikä tällä hetkellä ole avoimia paikkojakaan, mutta aihe on tärkeä”, toteaa toimitusjohtaja Johanna Pakarinen, joka on myös kuudetta vuotta Hämeen Kauppakamarin Teollisuusvaliokunnassa aktiivisesti mukana.

“Monella ei myöskään ole yritykselleen jatkajaa, eikä se todellakaan ole hyvä asia, varsinkaan koko Suomen kannalta ajatellen. Startupien lisäksi meidän tulisi huomioida ns. Ready-up-yritykset, jotka ovat jo rakentaneet toimivan infran itselleen. Epävarmoina aikoina tuskin jatkohaluja kuitenkaan ainakaan lisääntyvissä määrin ilmaantuu, ilman merkittäviä yhteisiä toimia ja ponnisteluja.”
”Epävarmuustekijöitä on viime vuosina riittänyt myös teollisuudessa; koronan tuomat rajoitukset eivät suoraan meidän alan työarkeen osuneet, mutta vaikuttivat toki laajasti toimintaympäristöön ja edesauttoivat komponenttipulan alkamista. Noin vuosi sitten Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa vaikutti paitsi turvallisuusympäristön merkittävänä heikkenemisenä, aiheutti se myös suoria saatavuusongelmia ja toimitusepävarmuutta sekä nosti erityisesti materiaalien hintoja.”
“Meillä kuitenkaan ei ole kyse ihmishengistä, kuten Ukrainassa, ja se on hyvä muistaa vaikka hankalaa ja ankeaa onkin”, muistuttavat Pakariset, jotka viime vuonna perustivat myös avustuskeskuksen Lahteen tulleille Ukrainasta paenneille.

”On meidän kaikkien asia tarttua tähän ja toimia siten, että uudet sukupolvet ottaisivat uravalintoja tehdessään myös teollisuuden työpaikat harkintaansa.”

”Näissä olosuhteissa jokaisen teollisuusyrityksen tulisi miettiä omaa ja koko alan näkyvyyttä laajemmin, kuin pelkästään omien tuotteidensa ja palvelujensa markkinoinnin näkökulmasta. Koko mielikuva koneistuksesta, hitsauksesta ja muista töistämme on vanhakantainen eikä vastaa nykyajan meininkiä lainkaan. Tarvitsemme lisää osaajia, ja meidän kannattaa panostaa työvoiman houkuttelemiseen tuomalla julki, millaista se oikeasti on”, muistuttaa Johanna Pakarinen ja jatkaa:
”Oppilaitosyhteistyö on hyvä ja tärkeä osa – kaikilla koulutustasoilla. Yläastelaisten TET-jaksot voivat olla merkittävä tekijä, samaten jo alan opiskelijoiden työharjoittelut ja myös oppisopimuskoulutukset. Kaikki ne kuitenkin vaativat yritykseltä panostuksia ja resursseja. Ne ovat investointeja myös työnantajamielikuvaan ja -näkyvyyteen. Kilpailu on jo nyt kovaa, ja vaikuttaa myös yritysten halukkuuteen lomauttaa nyt vaikeana aikana.”
 

“Olen jo vuosia ehdottanut, että tästä alasta kannattaisi tehdä TV-sarja”

“Pieni ja erityisesti alihankintaa tekevä yritys ei voi salassapitosopimustenkaan vuoksi avata kaikkea, mitä pajalla tapahtuu ja valmistuu. Tähän ja TV-sarja-ajatukseen tulisi jonkun isomman toimijan ottaa kiinni. Kuitenkin kaikenkokoiset firmat voivat tehdä sisällöntuotantoa ja tuoda esiin omaa viestiään eri alustoilla, myös sosiaalisessa me­diassa”, ideoi Johanna Pakarinen.
Sisällöntuotantoon tarvitaan aina valokuvia ja videomateriaalia, ja Metallisorvaamo A. Pakarinen Oy:n yhteistyökumppani on oululainen valokuvaus- ja videotuotantoyhtiö Kaira Films. Audiovisuaalisia palveluja on tarvittu silloin, kun on haluttu uusia nettisivut vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita tai ikuistaa pajalla tapahtuvia asioita, joita ei kaikkia julkisesti edes jaeta. Kaira Films toimii ympäri Suomea, vaikka tukikohta Oulussa onkin.

“Matkustaminen ei ole meille mikään ongelma, ja kalustomme liikkuu näppärästi mukanamme. Olemme kuvanneet ulkomaita myöten, ja teemme erittäin mielellämme industrial-tyyppisiä tuotantoja”, kommentoi Kaira Filmsin omistaja ja CEO Vesa Ranta. “Metallikin on tosi näyttävää, ja niin sanotusti oikeat metallihommat inspiroi”, hän naurahtaa viitaten myös omaan taustaansa metallimusiikin parissa.
“Oma työ näyttää myös vähän erilaiselta kuvissa. Metalli on kaunista ja monipuolista, mielestäni nämä kuvauspäivät ovat olleet myös meidän henkilöstölle mieluisia ja tuovat uutta potkua tekemiseen”, iloitsee Johanna Pakarinen.

Sisällöntuotannossa ja markkinoinnissa, ylipäätään oman näkyvyyden äärellä ollessa, kannattaa muistaa, että pikavoittoja ei ole. Markkinointi jää usein erityisesti pienemmissä yrityksissä jonkun lisätyöksi, mutta sitä pystyy helpottamaan: Sisältöpankki, eli esimerkiksi yhden-kahden päivän aikana kuvattu materiaali ja kuvapankki, auttaa tässä kuukausiksi eteenpäin ja sen varaan kannattaa tehdä myös julkaisusuunnitelma. Myöskään kustannus per käsitelty ammattimainen kuva on usein yleistä luuloa edullisempi, sillä myös in-house-tuotannolle tulee laskea hinta (vaikka sen tekisikin yrittäjä itse). Sisältöä ei kannata ajatella tuotettavan ainoastaan sosiaaliseen mediaan, vaan myös kotisivuille, yritysblogiin, uutiskirjeisiin, muihin markkinointimateriaaleihin. Messuille osallistuvat yritykset kilpailevat kävijöiden huomion vangitsemisesta: tähän oiva keino on osastolla pyörivä yritysvideo, joita voi olla erilaisia.