Palautumisvaje on aikamme vitsaus. Työelämä, mutta myös koko elämäntapamme on muuttunut yhä kiireisemmäksi. Siinä missä ennen työssä suorittamisen jälkeen siirryimme muihin asioihin ”vapaalle”, suoritamme nykyisin myös vapaa-aikaamme ja perhe-elämäämme ja vaadimme itseltämme elämän eri rooleissa yhä enemmän. Välimatka todellisuuden ja ideaalin välillä kasvaa, aiheuttaen ahdistusta ja riittämättömyyden tunteita. Soimaamme itseämme ja vaadimme aina parempia suorituksia. Tämä näkyy selvästi myös työssäni työterveyspsykologina. Vastaanotollani käy asiakkaita eri aloilta väsymys- ja uupumusoireiden sekä mielialaoireilun vuoksi.
Stressin ja kuormituksen kokemukset liittyvät usein koettuun hallinnan puutteeseen työssä ja myös muualla elämässä. Työssä ja muussa elämässä on alituinen kiire ja aikapaine ja to do -lista kasvaa. Tulee kokemus, että ei saa tehtyä mitään. Kun on kiireinen ja stressaantunut, kapasiteetti riittää vain tärkeimpien asioiden hoitamiseen. Kuulostaako tutulta?
Työelämän muutokset ovat vähentäneet perinteisiä ammattitauteja ja fyysistä kuormitusta useissa tehtävissä. Työssä on nykyään enemmän vapautta tekemisen tapojen suhteen. Uusi työelämä vaatii kykyä sietää muutosta, joustavuutta, jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oppimista sekä itseohjautuvuutta. Teknologisten viestintävälineiden käytöstä on tullut niin ikään osa elämäntapaa. Ne ovat lisänneet henkistä rasittavuutta tavalla, jonka vaikutuksia emme ole vielä täysin tunnistaneetkaan. Vaikka hyvinvointi on monilla mittareilla lisääntynyt, olemme myös luoneet elämäntavan, joka ei tee meille hyvää.
Tunnistatko riittävän ajoissa omat stressin merkit – sen miten kehosi ja mielesi viestii stressistä? Kuormituksen pitkittyessä jaksamisen rajat tulevat vastaan. Työuupumus ilmenee väsymyksen lisäksi muuttuneina, negatiivisina asenteina itseä ja työtä kohtaan. Jotta voimat palautuvat ja tilanne korjaantuu, tarvitaan muutoksia sekä työssä että usein myös muussa elämässä sekä omissa toimintatavoissa. Pienetkin muutokset riittävän ajoissa auttavat.
Hyvä keino ennaltaehkäistä kuormitusta on kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen. Palautuminen kuormituksesta on onnistunut, kun pystyt suhtautumaan tulevaan työpäivään myönteisesti ja tunnet työssä itsesi päteväksi ja vireäksi. Palaudut riittävästi, kun työpäivän jälkeen pystyt irrottautumaan työstä ja rentoutumaan, ja illalla nukkumaan mennessä olet levollinen ja nukahtaminen on helppoa. Palautumisen tarve korostuu erityisesti, kun työssä on kiire ja siinä on paljon keskeytyksiä tai työ aiheuttaa tunnekuormaa joko työyhteisön tai asiakkaiden taholta. Sanomattakin on selvää, että myös työn ulkopuoliset asiat, muutokset ja kriisit lisäävät palautumisen tarvetta, kuten myös vaativat harrastukset, heikko fyysinen kunto ja ikä.
Palautuminen ei ole vain yksityisasia, jota tapahtuu vapaalla, vaan siitä kannattaa huolehtia myös työpäivän aikana. Palautumisen onnistuminen edellyttää aikaa levolle, elimistön fysiologisen vireystilan palautumista, mutta myös yksilön psyykkistä kokemusta siitä, että on kyvykäs ja valmis jatkamaan tekemistä.
Tietoa stressistä, palautumisesta ja työuupumuksesta on saatavilla nykyisin laajasti eri foorumeilla. Psykologina autan ihmisiä tunnistamaan, millaisia asenteita ja ajatuksia heillä on itseään kohtaan ja millainen ajattelu edistää hyvinvointia ja palautumista. Mitä vaadin itseltäni, uskallanko pyytää apua ja tukea, sallinko itseni hellittää. Ratkaisu ei ole pyrkiä parempaan ajanhallintaan ja tehostaa omaa tekemistään yhä enemmän, vaan kiinnittää huomiota ajankäyttöön. Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja oleellisia elämässä, mitä tavoittelen ja mitä priorisoin työssä. Palautuminen edistää hyvinvointia ja tuloksellisuutta työssä ja on siten tärkeä taito työelämässä ja elämässä ylipäänsä. ●
Titta Tuulos / Pihlajalinna Oyj
työterveyspsykologi
