Palaudu ja jaksa!

Palautumisen monimuotoisuuden huomioiminen omassa elämässään, on tämän hetken hyvinvoinnin tärkeimpiä asioita. Tällä hetkellä työn tekeminen muuttuu, vapaa-aika on muutoksessa ja ympäristö tuntuu ajoittain turvattomammalta. Epätietoisuus ja turvattomuus luovat jännityksiä niin kehoon kuin mieleen. Tämä kuluttaa jatkuvasti voimavaroja yhä enemmän. Pohdituimpia puheenaiheita on: kuinka elää hyvää elämää yhteiskunnan tuomien rajoitusten keskellä? Kun oivallamme palautumisen merkityksen paremmalle jaksamiselle, meidän on helpompi tehdä tarvittavia muutoksia.

Riittävä palautuminen on jokaisen kehollinen oikeus ja välttämättömyys. Ilman riittävää palautumista sairastumme, vakavastikin. Palautuminen on edellytys tulokselliselle ja turvalliselle työn tekemiselle. Noin 90 % palautumisesta tapahtuu unen aikana. ­Hyvin palauttava uni rakennetaan päivän aikana, omilla valinnoillamme.

Tuohon loppuun 10 % siis voimme vaikuttaa juuri omilla valinnoillamme. Nuo valinnat teemme suhteessa ruokailuun, rentoutumiseen, sosiaaliseen elämään ja luonnossa oleiluun. Kaikessa näissä korostuu säännöllisyys. Iso merkitys on myös sillä, että ymmärtää oman elämänasenteensa merkityksen suhteessa palautumiseen.

Palautumisen yhteydessä puhutaan usein tauoista. Käytännössä taukoja pitäisi olla pitkin päivää. Mielellään jokaisessa tunnissa useita pysähtymisen hetkiä. Säännölliset pysähtymisen hetket ovat jaksamisen lähtökohta. On hyvä havahtua siihen, ylittääkö oman jaksamisen jatkuvalla tekemisellä ja touhuamisella.

Tauko ei tarkoita sitä, että tauolla pysähdytään kahvikupin ääreen. Se on tietoista huomioimista omasta itsestä ja kehon tilasta. Taukojen toteuttamisen voi aloittaa huomioimalla säännöllisesti uloshengityksen jälkeisen hetken, pienen tauon ennen seuraava sisäänhengitystä. Mitä useammin huomioit, sitä paremmin voit.

Rentoutumisen taitoa voidaan kutsua palautumisen aateliksi. Tämä luonnollinen ja hyvä tapa on unohtunut uusien metodien alle. Hyvä, syvä rentoutuminen noin 20 min, vastaa parin tunnin yöunia ­(Kataja, J. 2009). Tietoisella rentoutumisella vaikutetaan suoraan palautumiseen ja jaksamiseen.

Rentoutumisen taito on meillä jokaisella. Se pitää houkutella uudestaan esiin. Tämä vaatii säännöllistä harjoittelua, ihan kuten jonkin uuden fyysisen taidonkin harjoittelu. Rentoutumisen taidon myötä myös keskittymisen taito paranee.

Kun tarkastelemme palautumista, päädymme aina yksilön omiin valintoihin. Palautuminen ei tule ­itsensä ulkopuolelta, tai sitä ei voi varastoida. ­Jotta ­palautuminen toteutuisi halutulla tavalla, sen on oltava läsnä jokaisessa päivässä, tietoisina valintoina. ­Yhteiskunnassamme on ollut vallalla suorittamisen malli, niin työssä kuin vapaa-aikana. Hitaasti ja varmasti suunta on kääntymässä.

Huippu-urheilussa usein sanotaan, ne urheilijat, jotka uskaltavat levätä oikeassa paikassa, saavuttavat huipputuloksia. Voidaan myös sanoa, ihmiset, jotka panostavat palautumiseen, pystyvät tuloksellisempaan toimintaan työelämässä.

Palautumisen merkitys on nähtävissä aina perhe-elämän tasolla asti. Ensinnäkin paremmin palautunut vanhempi on joustavampi, hyväntuulisempi, jaksaa asettaa rajoja paremmin, innostuneempi sekä esimerkillisempi.

Mitä paremmin itsestään huolehtiva aikuinen, sitä parempi malli hän on tuleville sukupolville oman itsensä arvostamisen ja jaksamisen suhteen.
Mutta muista, parempi palautuminen edellyttää tekoja!

INFO

Ulla Ollikkala
Psykofyysinen fysioterapeutti, kouluttaja
PalautumiskouluPRO

Nina Pajanti-Raudus
Hyvinvointialan yrittäjä
Psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttaja
PalautumiskouluPRO